Edellinen osa: 23.9.2017 – Liikuntamahdollisuudet Shenzhenin yliopistossa
Kuukausi siinä meni. Nyt on siis vihdoinkin passissa tuo opiskelijaviisumi, jonka vuoksi on vuodatettu hikeä ja verta, muttei sentään kyyneliä. Viisumin hakeminen on todella monimutkaista ja sisältää sellaista byrokratiaa, ettei ole tosikaan, mutta kaikista niistä selvittiin onneksi opettajien tuella.
Kuukausi siinä meni. Nyt on siis vihdoinkin passissa tuo opiskelijaviisumi, jonka vuoksi on vuodatettu hikeä ja verta, muttei sentään kyyneliä. Viisumin hakeminen on todella monimutkaista ja sisältää sellaista byrokratiaa, ettei ole tosikaan, mutta kaikista niistä selvittiin onneksi opettajien tuella.
Viisumi haettiin samasta toimistosta, jonne passi jätettiin, ja käsittely maksoi 400 yuania (n. 55 euroa). Sielläkin tuli melkein hiki puseroon, kun yritin maksaa WeChatilla: talossa ei ole verkkoa lainkaan, joten maksu ei lähtenyt ollenkaan. Sitten yritin kiinalaisella pankkikortilla, eikä sekään toiminut jostain syystä. Lainasin kaveriltani rahaa ja maksoin sitten käteisellä. Pelkäsin jo hieman, että tuliko hukkareissu, mutta onneksi käteinen kävi maksuvälineenä; aiemmin ilmoitettiin, että pelkästään kiinalainen pankkikortti käy maksuvälineenä.
Nyt viisumilla voi käydä vaikka joka päivä Hongkongissa, ja ilmeisesti pelkästään passin sivut rajoittavat käyntejä.
Seuraava osa: 1.10.2017 – Kipeänä
Seuraava osa: 1.10.2017 – Kipeänä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti