Näytetään tekstit, joissa on tunniste viikon kemikaali. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viikon kemikaali. Näytä kaikki tekstit

27.1.2017

Viikon kemikaali: natriumhydroksidi NaOH

Natriumhydroksidi on vahva emäs, joka on monille tuttu aine viimeistään kotona löytyvistä kemikaaleista, joita käytetään viemäritukosten avaamiseen (esim. Mr. Muscle ja kaiken maailman viemärirakeet). Olen itse käyttänyt sitä laboratorioanalyyseissa pitkin työelämää ja niiden kokemusten perusteella täytyy sanoa, että sen kanssa saa olla todella varovainen. Kun esim. hapon voi vain pestä suoraan pois, on natriumhydroksidi hieman ongelmallisempi siinä mielessä, että se tuppaa jäämään sellaiseksi niljakkaaksi kerrokseksi iholle ja vettä pitää valuttaa pitkään. Veden kanssa reagoidessaan muodostuu lämpöä, mikä lisää sen polttavuutta iholla.

Puhtaana natriumhydroksidi on valkoista, kiinteää raetta tai jauhetta, mutta sitä myydään kotikäyttöön 10-prosenttisena vesiliuoksena. Teollisuudessa käytetään yleisesti 50-prosenttista vesiliuosta, joka on juoksevuudeltaan jo miltei geelimäistä. Raemuodossa se alkaa reagoida ankarasti ilmankosteuden kanssa (hygroskooppinen) ja klimppiintyy nopeasti erottamattomaksi kasaksi niin kuin Turkinpippuri-karkit.

Alla on lueteltu muutamia käyttökohteita.

Etsaus

Ainetta voidaan käyttää alumiinin etsauksessa, koska alumiini nappaa hapen natriumhydroksidilta, joka puolestaan nappaa hapen vedeltä. Vedestä jää jäljelle kaksi vetyä, jolloin muodostuu vetykaasua. Tässä on video natriumhydroksidista, joka syövyttää alumiinitölkin, jättäen jäljelle pelkän muovikelmuetiketin:




Ja tässä reaktio folion kanssa:


Saippuan valmistaminen

Olen itse päässyt käyttämään natriumhydroksidia saippuan tekemisessä ammattikoulussa. Natriumhydroksidia sekoitetaan rasvaan, jolloin siinä olevat triglyseridit reagoivat emäksen kanssa muodostaen glyserolia ja saippuaa.

Ruumiiden hävittäminen

Kyllä, niin groteskilta kuin se kuulostaakin, voidaan tätä ainetta käyttää ja on käytettykin niin ihmisruumiiden kuin eläinraatojenkin hävittämiseen, joka pohjautuu itse asiassa yllä kerrottuun saippuan valmistamiseen: natriumhydroksidi alkaa reagoida ruumiin rasvojen kanssa, jolloin muodostuu saippuaa. Se myös hyökkää niihin kemiallisiin sidoksiin, jotka pitävät lihan kasassa. Lopuksi astiassa on kahvinvärinen seos liuennutta kudosta, ja luut ovat niin hauraita että niitä voi rikkoa käsin.

Wikipedian mukaan Italiassa ja Meksikossa sarjamurhaajat ovat hävittäneet natriumhydroksidin avulla useita satoja ruumiita, muuttaen ne saippuaksi. Vähän laillisemmassa käytössä tätä emästä käytetään hävittämään auton alle jääneitä eläimiä ja joskus myös tuotantoeläimiä, sillä natriumhydroksidi on halpa ja tehokas kemikaali.

Alla olevassa videossa (kohdasta 4:00) näkyy, miten kanankoipi liukenee natriumhydroksidiin. Karua katseltavaa, joten herkimmät älköön vaivautuko.



Kirsikkana kakun päällä video iPhonesta NaOH:ssa:

20.11.2016

Viikon kemikaali: fluoriantimonihappo



Viime kerralla puhuin hirvittävän vahvasta ja vaarallisesta fluorivetyhaposta, joka päihittää 100-prosenttisen rikkihapon mennen tullen. Fluorivetyhappo ei kuitenkaan ole mitään verrattuna maailman vahvimpaan tunnettuun superhappoon, fluoriantimonihappoon (HSbF₆).

Fluoriantimonihappo koostuu fluorista, antimonista ja vedystä. Se on 10¹⁶ kertaa (10 000 biljoonaa) vahvempi happo kuin rikkihappo, joten aineen kanssa ei kauheasti tarvitse puljata, jos haluaa katsella jotain hauskoja reaktioita. Happo on itse asiassa niin vahvaa, että se kykenee syövyttämään melkein mitä tahansa, ja tämän vuoksi sitä säilytetään Teflon-astiassa, jonka kanssa se ei reagoi. Lasiastian se syö mennen tullen.

Fluoriantimonihappoa käytetään fluorivetyhapon liuoksissa, sillä veteen joutuessaan se hajoaa räjähdyksenomaisesti. Mihin sitä sitten käytetään, kun se on näin helposti triggeröityvä aine? Wikipedia mainitsee karbokationien tutkimuksen ja radikaalipolymeroitumisreaktiot eli suomeksi sanottuna sitä käytetään orgaanisessa kemiassa.

12.11.2016

Viikon kemikaali: fluorivetyhappo



Fluorivetyhappokohtaus Saw IV:ssä.

Viime kerralla puhuin rikkihaposta, joka on aikamoinen monsteri, mutta se ei ole mitään verrattuna fluorivetyhappoon (HF). Tämä happo on niin hurjaa tavaraa, että se syövyttää jopa lasia, ja sen vuoksi sitä onkin pidettävä erikoismuoviastioissa. Syövyttävyys ei tosin ole sen pahin puoli: kyseessä on kavala myrkky, johon koskeminen ei satu aluksi ollenkaan. Happo läpäisee ihon hetkessä, joten pelkkä ihon huuhteleminen ei riitä, vaan on mentävä lääkäriin. Tässä on ongelmana se, että oireet tulevat vasta myöhemmin. Happo alkaa reagoimaan veren ja kudosten kalsiumin kanssa, jolloin se voi johtaa sydänkohtaukseen vasta sitten, kun potilas on päästetty sairaalasta kotiin.

Koska HF alkaa syömään kalsiumia kehosta, happoon koskenutta kohtaa hoidetaan paikallisesti kalsiumglukonaattigeelillä ja sisäisesti kalsiumkloridi-injektioilla.

HF:ää käytetään yleisesti öljynjalostuksessa, metallien etsauksessa ja fluorin lähteenä esim. Teflonin ja jääkaapin kylmäaineiden tekemisessä. TV-maailmasta se on tuttua mm. Breaking badistä ja Saw IV:stä.

Fluorivetyhappoa Breaking badissä.

Sitten videota: HF syö lampun (maukas osa n. 2:48:n kohdalla)

5.11.2016

Viikon kemikaali: rikkihappo

Rikkihappo vs taulusieni

Päätin muuttaa Viikon alkuaine -sarja Viikon kemikaaliksi, koska alkuaineissa ei ole paljon mitään mielenkiintoista, ja voihan kemikaalina luetella sitten alkuaineen, jos sille päälle sattuu!

Sarja alkaa ihan normaalista rikkihaposta (H₂SO₄), joka on maailman eniten käytetty teollisuuskemikaali. Sitä tapaa myös esimerkiksi auton akuissa akkuhappona ja lannoitteiden valmistuksessa, ja laboratoriossa sillä on sitten taas ihan omat hommansa kaikenlaisissa synteeseissä ja analyyseissä.

Rikkihappoa tavataan myös happosateissa, ja se onkin yksi suurimmista happamoitumisen aiheuttajista.

Sitten siitä vaarallisuudesta. Sataprosenttinen rikkihappo on voimakkaasti syövyttävää, kirkasta, hajutonta ja todella raskasta ja melko viskoosia nestettä, joka syövyttää kaikkea; metalleja se syövyttää luoden vetykaasua, joka voi räjähtää kipinästä.

Olen työelämässä käsitellyt rikkihappoa aika paljon, ja tämä aine on yksi sellainen, mikä muistuttaa mielellään vanhasta sanonnasta "ensin vesi, sitten happo, muuten tulee käteen rakko", jos et ole varovainen. Jos kaadat vettä rikkihapon päälle, vesi alkaa kiehua saman tien ja roiskia happoa ympäriinsä; reaktio on nimittäin eksoterminen eli se luovuttaa lämpöä rutkasti.

Lopuksi muutama video: rikkihappo liuottaa tavaraa!





3.5.2016

Viikon alkuaine: litium (Li)



Kemiallinen merkki: Li
Järjestysluku: 3
Kategoria: alkalimetallit
Ryhmä: 1
Jakso: 2
Lohko: s
Moolimassa: 6,941 g/mol
Elektronia kuorilla: 2, 1
CAS-numero: 7439-93-2
Olomuoto (NTP): kiinteä
Tiheys: 0,534 kg/l (lähellä huoneenlämpöä)
Sulamispiste: 453,69 K (180,54 °C, 356,97 °F)
Kiehumispiste: 1615 K (1342 °C, 2448 °F)
Kiderakenne: tilakeskinen kuutiollinen
Hapetusluvut: 1
Elektronegatiivisuus: 0,98 (Pauling-asteikko)
Nimen alkuperälithos
Nimen tarkoitus: kivi: alkuaine löydettiin petaliittikivestä (litiumalumiinisilikaatti)
Faktoja:
- litiumsuolat emittoivat punaista valoa, kun niitä poltetaan
- kelluu vedessä (tosin reagoi voimakkaasti tuottaen vetyä) 
- on niin pehmeää, että sitä voi leikata veitsellä
- käytetään karbonaattimuodossa mielialantasaajana kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä (kiitos Sonja :) )

3.4.2016

Viikon alkuaine: helium (He)




Kemiallinen merkki: He
Järjestysluku: 2
Kategoria: jalokaasut
Ryhmä: 18
Jakso: 1
Lohko: s
Moolimassa: 4,002602 g/mol
Elektronia kuorilla: 2
CAS-numero: 7440-59-7
Olomuoto (NTP): väritön kaasu
Tiheys: 0,1786 g/l (0 °C, 101,325 kPa)
Sulamispiste: 0,95 K (-272,20 °C) (2,5 MPa)
Kiehumispiste: 4,22 K (-268,93 °C)
Kiderakenne: heksagonaalinen tiivispakkaus
Hapetusluvut: 0
Elektronegatiivisuus: tuntematon
Nimen alkuperä: Helios
Nimen tarkoitus: kreikankielinen nimi Auringolle; löytäjä päätteli heliumia löytyvän sieltä
Faktoja:
- väritön, hajuton, mauton, myrkytön ja inertti yksiatominen kaasu
- sulamis- ja kiehumispiste on yksi alimpia kaikista alkuaineista
- käytetään kryogeniikassa, syvänmerensukelluksessa, supermagneettien jäähdytyksessä (NMR-spektroskopia), heliumajoituksessa, ilmapallojen täytössä, ilma-aluksissa ja suojakaasuna
- heliumin sisäänhengityksen jälkeen ihmisen ääni muuttuu
- on toiseksi kevyin ja myös toiseksi yleisin alkuaine maailmankaikkeudessa
- suurin osa heliumista muodostui alkuräjähdyksessä, mutta heliumia valmistuu fuusioreaktioissa tähtien sisällä
- nestemäisen heliumin tiloja on kaksi - helium I ja helium II, joka on superfluidi

25.3.2016

Viikon alkuaine: vety (H)

Ajattelin alkaa pitämään tällaista viikon alkuaine -sarjaa blogissani. Listaan jokaisesta alkuaineesta tärkeimmät faktat ja numerot. Lista menee järjestyksessä: vety aloittaa sarjan.




Kemiallinen merkki: H
Järjestysluku: 1
Kategoria: kaksiatomiset epämetallit
Ryhmä: 1
Jakso: 1
Lohko: s
Moolimassa: 1,00794 g/mol
Elektronia kuorilla: 1
CAS-numero: 1333-74-0
Olomuoto (NTP): väritön kaasu
Tiheys: 0,08988 g/l (0 °C, 101,325 kPa)
Sulamispiste: 14,01 K (-259,14 °C)
Kiehumispiste: 20,28 K (-252,87 °C)
Kiderakenne: heksagonaalinen
Hapetusluvut: 1, -1
Elektronegatiivisuus: 2,20 (Pauling-asteikko)
Nimen alkuperä: hydrogenes
Nimen tarkoitus: vedenmuodostaja: vettä muodostuu, kun vetyä poltetaan
Faktoja:
- n. 75 % koko maailmankaikkeuden massasta koostuu vedystä
- kevyin alkuaine
- vetykaasu on erittäin helposti syttyvää: syttymisraja ilmassa 4 - 76 %