Se oli siinä sitten, nimittäin polku amiksesta filosofian tohtoriksi. Maanantaina oli tosiaan väitös, joka meni aivan älyttömän hyvin. Vastaväittäjänä oli professori Adrian Finch Skotlannista, joka osasi kysyä esimerkillisesti suuria kokonaisuuksia väitöskirjasta. Tilaisuus oli enemmänkin kollegiaalisen keskusteleva kuin tentti. Koko päivä meni karonkkoineen erittäin hyvin, ja tämä oli kyllä paras väitöskokemus, mitä pystyin kuvittelemaan.
Lectio praecursoria eli aloitusesitelmä, jossa kerroin tutkimuksestani. Kuva Petrus Kurppa.
Väitöstilaisuuden jälkeen. Kuva Sinna Lampinen.
Vastaväittäjäni professori Adrian Finch, kustos Mika Lastusaari ja minä. Kuva Hannah Byron.
Minä pitämässä puhetta karonkassa. Kuva Kai Guo.
Minä antamassa lahjaksi kuksan vastaväittäjälleni ja hänen pojalleen, jolla oli syntymäpäivä keskiviikkona. Kuva Kai Guo.
Iloiset tohtorit ja tohtoriopiskelijat Panimoravintola Koulun terassilla karonkan jälkeen.
https://www.utupub.fi/handle/10024/175030
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti