Kesäajan toimeentulo opiskelijalla = kesäopinnot

Turussa opiskelija ei enää voi saada toimeentulotukea kesällä. Yliopisto tarjoaa kesäopintoja, joten sosiaalitoimisto pakottaa opiskelijan opiskelemaan kesällä, vaikka opinnot eivät mitenkään liittyisi omaan alaan. Kesäopintoihin liittyy seuraavat seikat:

- kesäopinnot on suoritettava 1.6. - 31.8.

- opintopisteitä täytyy tulla 5 op/kuukausi eli yhteensä 15 koko kesältä

- kesäopintoihin ei voi sisällyttää opintoja, jotka ovat suoritettu ennen 1.6. tai 31.8. jälkeen
- kesän numeronkorotustentit (eli kurssi suoritettu kesää ennen) voidaan sisällyttää kesäopintoihin, jos tentin arvosana on tärkeä jatkoa ajatellen (esim. jos numeron täytyy olla tarpeeksi korkea, jotta saa opiskeluoikeuden johonkin muuhun kurssiin)
- kannattaa muistaa, että uusi lukuvuosi alkaa 1.8., eli jos suorittaa 0 op kesä- ja heinäkuussa ja 15 op elokuussa, kirjataan opintopisteet seuraavalle lukuvuodelle
- jos olet tehnyt koko lukuvuonna paljon opintopisteitä, ei sinun tarvitse ottaa stressiä opiskeluista, sillä Kela katsoo vain lukuvuoden keskiarvoa - eli jos sinulla on ajalta 1.8.2015 - 31.5.2016 vaikkapa 75 opintopistettä, haet kesäopintotukea ja et saa niitä suoritettua, ei Kela peri mitään takaisin sillä olet jo suorittanut tarpeeksi pisteitä koko lukuvuonna

Kun esim. kemian laitoksella valmistumiseen menee joka tapauksessa kolme vuotta (tutkinnon rakenteen vuoksi aikaisempi valmistuminen ei ole mahdollista), niin ongelmaksi muodostuu opintotukikuukausien määrä. Alempaan tutkintoon on varattu 32 tukikuukautta, ja jos opiskelet joka kesä, käytät kahtena ensimmäisenä vuonna 11 (syys - heinä) + 12 (elo - heinä) = 23 kuukautta. Kolmantena vuonna pääset huhtikuulle saakka, jonka jälkeen tukikuukautesi loppuvat. Touko-, kesä-, heinä- ja elokuu ovat siis tulottomia.

Tuen määrässä on kolme rajoitusta:

1. kandivaiheen opintoihin saa maksimissaan 32 kuukautta tukea
2. maisterivaiheen opintoihin saa maksimissaan 23 kuukautta tukea
3. kandi- ja maisterivaiheen kuukausien määrä on yhteensä maksimissaan 50 kuukautta

Homma menee seuraavien kuvien mukaisesti. Opiskelija aloittaa opinnot siis vuonna 2016 ja valmistuu ajallaan. Hän saa kesäksi töitä.

Jos hän ei kuitenkaan onnistu saamaan tuloja kesällä, hänet pakotetaan opiskelemaan, mikä tarkoittaa seuraavaa:

Kuukaudet loppuvat siis sekä kandi- että maisterivaiheessa. Opiskelijan on siis paras löytää töitä, muuten käy kalpaten.

Kyselin asiaa Kelasta, ja he kirjoittivat hienon ja analyyttisen vastauksen asiasta (klikkaa suuremmaksi):

Voi nyt perkele sentään

Puolueet olivat ennen vaaleja vahvasti sitä mieltä, että koulutuksesta ei säästetä. Toisin kuitenkin kävi, mutta jännä juttu on tosiaan, että miten päätös on syntynyt, kun kaikki kolme hallituspuoluetta olivat koulutusleikkureita vastaan. Kuka käänsi kurssin?

Uusi hallitusohjelma sisältää varsin paljon minun ja muiden korkeakouluopiskelijoiden lähitulevaisuuteen liittyviä asioita.

Korkeakouluopintoihin liittyvät toimenpiteet:

Parannetaan alemman korkeakoulututkinnon työelämälähtöisyyttä. Tavoitteena on, että merkittävä osa opiskelijoista siirtyisi työelämään jo kandidaatintutkinnolla. Päivitetään kelpoisuusehtoja.

Niiden vaikutukset:

Nopeuttaisi työelämään siirtymistä ja vähentäisi korkeakoulutuksen kustannuksia ja opintotukimenoja. Käytettävissä ei ole aineistoa, jonka perusteella voitaisiin arvioida kuinka paljon maisterin tutkinnon suorittaminen uudistuksen seurauksena vähenisi. Arviossa on tehty tekninen oletus, että maisterin tutkinnon suorittaminen vähenisi 20 prosentilla: yliopistoille syntyisi n. 50 M€ säästö vuositasolla, opintotukimenoista säästyisi 25 M€ ja nopeampi työmarkkinoille siirtyminen parantaisi julkisen talouden tasapainoa n. 50 M€.

Tässä on kyllä sellainen kauhuskenaario, ettei mitään rajaa. Kemistiksi valmistuminen saattaa siis pahimmassa tapauksessa jäädä minulla ja monella muulla vain haaveeksi, ja jäämme vain vajavaisin tiedoin varustetuiksi luonnontieteiden kandidaateiksi. Saa nähdä, minkälaisia kapuloita valtio laittaa rattaisiin maisteriksi valmistumisen tielle, mutta pahoin pelkään että kemisteiksi pääsevät valmistumaan vain ne, joilla siihen on varaa tai ballseja ottaa lainaa. Lainan ottaminen kahdelle maisteriksiopiskeluvuodelle on vähän riskialtista, sillä kemistien työttömyys on todellisuutta, ja niin kuin Bayerinkin esittelijäluennoitsija mainosti: kemistin paikkaa saattaa olla hakemassa "parisataa muutakin kuin sinä".

Opintotukeenkin suunnitellaan tällaista:

- Säästötavoitteena on 70 milj. euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 milj. euroa.
- Opintorahan, asumislisän ja lainan taso on oltava vähintään 1100 euroa.
- Lainahyvitys säilyy taloudellisten reunaehtojen puitteissa.
- Opintotukikuukausien määrää rajataan. Opintotuki voi olla yksi- tai useampiportainen. 

Tuo 1100 euroa on jännä. Tällähän hetkellä taso on jossain vähän yli 900:n hujakoilla. Mutta koska asiassa säästetään, niin tämä tarkoittaa isompaa lainanottoa opiskelijoille. Opintotuki lainan alaisuuteen? Valtio ei oikein enää halua, että ihmiset opiskelevat. Lähdin itse opiskelemaan kemistiksi sitä varten, kun laborantin töitä ei vain löydy tästä maasta. Ihmisiä kannustettiin aiemmin opiskelemaan, mutta nyt asia näyttää muodostuvan päinvastaiseksi.

Joka tapauksessa ei voi muuta todeta kuin että voi nyt perkele sentään.

Opintotukilakiin ei sittenkään muutosta!

Onneksi kirjoitin eilisen otsikon potentiaalissa, koska tänään tuo lakiesitys äänestettiin kumoon! Hieno homma! :)

http://yle.fi/uutiset/opintotuen_rajaaminen_perutaan/7865570

Opintotukilakiin tullee muutos

Huomenna perjantaina 13.3. eduskunnassa järjestetään äänestys uudesta opintotukilaista. Esityksen sisältö kaikessa komeudessaan on varsin massiivinen, mutta mitä nyt olen lueskellut niin yksi pääepäkohdista opiskelijan silmin on seuraava:

"Siispä, opiskelijalla on yhteensä 55 kuukautta käytettävänä, ja opintoalaa vaihtaessa on voinut saada vaikkapa vaikkapa 9 tukikuukautta lisää, nämä nyt sitten leikattaisiin pois."

...

"Virkamiehet kertoivat poliittiselle johdolle, että näyttää siltä, että ainoa tapa toteuttaa päätös on rinnastaa yliopistoissa suoritettu kandidaatintutkinto alempaan ammattikorkeakoulututkintoon ja evätä tuki kokonaan toiselta samantasoiselta tutkinnolta. Yhtäkkiä lain tavoittelema pieni säästö muuttuikin isoksi esteeksi kaikille niille, jotka havaitsevat olevansa väärällä alalla tai haluavat uudelleenkouluttautua."

Lähde: http://www.koulutuspolitiikka.fi/blogi/2015/3/11/vlinpitmttmyyden-huippu-opintotuen-rajaamisen-tarina 

Eli ymmärtääkseni jos suoritan kandidaatin tutkinnon kemialla ja haluan sen jälkeen mennä lääkikseen, niin ennen kuin olen suorittanut kandidaattivaiheen en saa latin latia rahaa. Huoh. No, sittenpähän en palauta kanditutkielmaani :D

Huomenna eduskuntatalon edessä järjestetään mielenosoitus tätä esitystä vastaan. Toivottavasti eduskunnassa on järkityyppejä ja äänestävät vastaan.

45 opintopistettä kasassa

Jotta rahahanat olisivat auki koko lukuvuoden, vaatii KELA korkeakouluopiskelijoilta viisi opintopistettä per lukukuukausi, joten nyt ne on kasassa... Tai ainakin melkein. Tässä on nimittäin sellainen juttu, että vaikka minulla on 45 opintopistettä yliopiston kirjojen mukaan suoritettuna, niin kaksi hyväksiluettua labrakurssia (4 op + 5 op) ei katsota KELA:n puolesta opintotukeen oikeuttaviksi suorituksiksi. Eli minun pitää suorittaa vielä 9 opintopistettä, jotta kansaneläkelaitos on tyydytetty. Mutta eivätköhän ne tule tuossa tuokiossa. Tavoitteena on saavuttaa yli 60 opintopistettä kesään mennessä.

Hyväksiluku

Yliopisto on nykyään melko neuvotteleva paikka. Suorituksia ei tarvitse olla toisesta korkeakoulusta, vaan jos tuntee osaavansa jonkin kurssin asiat aikaisemmin opitun perusteella, niin kannattaa käydä kysymässä asiasta.

Sain itse hyväksiluettua työturvallisuus- ja kemian perusharjoitustyökurssit yliopiston AHOT-järjestelmän (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen) kautta. Se kävi niin, että ensin laittelin kysymystä kurssin pitäjälle, joka ohjasi minut amanuenssin (yliopistovirka, jonka haltija ohjaa ja järjestelee opetusta) pakeille. Amanuenssin kanssa sitten juttelimme, mitä osasin ja esitin ammattikoulutodistuksen päättötodistuksen, jossa oli listattuna työturvallisuuskurssi hyväksytyn arvosanan kera. Ruksattiin muutama rasti lomakkeeseen, ja sitten homma olikin selvä. Työturvallisuuden tenttiin ei tarvinnut mennä :)

Hyväksilukuun kuului myös perusharjoitustyöt-kurssi, jotka hyväksiluin sillä perusteella, että olin kolme vuotta opiskellut samoja asioita labrakoulussa ja siihen päälle tehnyt vielä neljä vuotta työelämässä laborantin hommaa. Saan myös luultavasti keväällä eteen tulevat perusharjoitustyöt II hyväksiluettua, mutta se on sen ajan aihe. Ehkä siellä on uutta asiaa, ehkä ei.

Eli jos aineesta on kokemusta tai pohjalla on opintoja siitä, niin kannattaa rohkeasti kysyä!

Kannattaa tosin muistaa, että hyväksiluetut opintopisteet eivät kerrytä Kelan opintotukea varten vaadittavia pisteitä. Eli kun minimi on 45 opintopistettä per lukuvuosi, niin jos hyväksiluet 5 opintopistettä, täytyy sinun suorittaa lukuvuonna tämän lisäksi 45 op, että KELA on tyytyväinen.