Vaihdossa: välikoeviikot alkavat

Edellinen osa: 29.10.2017 – McDonald'sin nimi muuttuu!

Nappasin kuvan kävelyretkeltä tänään. Tästä on muutama sata metriä asuntolaan.

Nyt alkaa olla puolet lusittu koko vaihtoajasta. Tässä nivelvaiheessa tuleekin keskivaiheen aika eli toisin sanoen välikokeet alkavat. Ymmärrys- ja kuuntelukurssin välikokeet pidetään ensi viikolla ja puhekurssin koe on sitä seuraavalla. Olenkin tänä viikonloppuna lukenut hartaasti ymmärryskurssin koealuetta (5 kappaletta) ja kuunnellut kuuntelukurssin CD:tä. Kyllä se varmaan tästä, vaikka aluksi ajattelin, ettei kuuntelukurssista tule yhtään mitään.

Puhekurssilla pidetään esitelmä jostain seuraavista aiheista: ilmanala, liikennemuoto, ruokalaji, paikka tai harrastus. Minulla oli hyviä mielikuvia siitä, mistä pidän, mutta tuossa on rajoituksena se, että uusia sanoja ei saa tulla liikaa. Pidän siis mitä luultavimmin Suomesta, koska se on melko helppo aihe. Esitys sitten taas ei välttämättä ole niin helppo, mutta katsotaan. PowerPoint-kalvot ovat onneksi tukena.

Kokeiden läpäisyyn täytyy olla tietääkseni 60 % oikein, jos Shenzhenin yliopisto käyttää samaa arvostelua kuin muut yliopistot. Tämä on kovempi arvostelu kuin Suomen yliopistoissa, koska Suomessa täytyy olla vain 50 %.

Ai niin, nyt kun Suomessa siirrettiin kelloja taas kesään päin, niin Kiinassa ei. Vuosina 1986–1991 Kiina kokeili tämän ajan kanssa pelailua, mutta lopetti sitten, ehkäpä ikihyviksi. Nyt aikaero Suomeen on siis talvisin 6 tuntia kesän 5 tunnin sijaan, ja mielestäni tämän eron kanssa on helpompi puljata, sillä kuusi tuntia taaksepäin on paljon mielekkäämpää ajatella kuin viisi.

Seuraava osa: 4.11.2017 – Kuuntelukurssin välikoe ja Ikea-reissu

Vaihdossa: McDonald'sin nimi muuttuu!

Edellinen osa: 25.10.2017 – Sosiaalinen elämä ja opiskelu

Kirjoitin tuossa vähän aikaa sitten Pirkka-tuotteista ja sivusin myös McDonald'sin kiinalaista nimeä.

Nyt tuli kuitenkin juuri uutinen, jonka mukaan vanha kunnon 麦当劳 eli Màidāngláo on vaihtunut uuteen asuun: 金拱门  eli Jīngǒngmén, Kultaiset kaaret. Kiinalaiset eivät ole kovinkaan tyytyväisiä uuteen nimeen, ja omasta mielestänikin vanha on todella sujuva ja tulee suusta ulos liukkaasti, mutta uusi takkuaa jonkin verran.

WeChatissa liikkuu jo meemejä aiheesta.

你打错了  这是金拱门

Nǐ dǎ cuò le zhè shì Jīngǒngmén

Soitit väärään numeroon, tämä on Kultaiset kaaret.

Seuraava osa: 29.10.2017 – Välikoeviikot alkavat

Vaihdossa: sosiaalinen elämä ja opiskelu

Edellinen osa: 14.10.2017 – Englannin kieli Shenzhenissä

Ilta, 25 astetta lämmintä, selkä hiessä.

Ostin 10 €:lla Taobaosta langattoman näppäimistön ääkkösillä varustettuna ja kirjoittelen nyt sillä. Mietin tuossa, että mitäköhän Taobaosta ei saisi?

Joku kyseli Jodelissa, että millaista täällä on opiskella ja että olenko saanut kavereita täältä. En olekaan näistä asioista kirjoittanut liiemmin, joten nyt pureudun näihin aiheisiin.

Opiskelu on melko rentoa, sillä kiinan kielen kurssit sijoittuvat järjestään aamupäivälle. Lukujärjestys on seuraavanlainen:

Opiskelutahti on toisilla kursseilla kovempi kuin toisilla, mutta ainakin vielä pää on pysynyt pinnalla. Kuuntelukurssi on kaikkein vaikein, sillä tekstipätkien lauserakenteet ovat monimutkaisia ja niissä on usein uusia sanoja. Lisäksi hankaluuksia tuottaa jonkin verran se, että henkilöiden nimet saattavat kuulostaa joltain kiinankieliseltä sanalta. Olen nyt kuitenkin oppinut, että nimet lausutaan hieman erilaisella painotuksella kuin normaalit sanat.

Ymmärryskurssi on kaikkein mielenkiintoisin, sillä siinä opettaja opettaa juurta jaksain merkkien merkityken ja sen, miten niitä käytetään. Lisäksi opettaja pitää blogia, jonka avulla saa vielä luokan ulkopuolellakin hyvää opetusta.

Puhekurssi on melko helppo, mutta niin kuin kaikkien kielten kanssa, on puheen tuottaminen minulle se vaikein osa-alue. Mutta hiljaa hyvää tulee, sillä verrattuna ennen tänne tuloani on puhekykyni parantunut huomattavasti.

Viisi kurssia kiinaa on mielestäni aika hyvä määrä ennen Kiinaan tulemista. Varsinkin yliopiston keskustelukurssia on kiittäminen siitä, että pärjään täällä jokapäiväisessä elämässä. Fraasit muistuvat hyvin mieleen, kun hoidan esim. pankkiaioita tai käyn sairaalassa.

Kävimme tänään kaverin kanssa vaihtokoordinaattorin juttusilla. Kun kerroin, että en ole vielä käynyt muualla kuin Shenzhenissä, hän sanoi että meidän pitäisi matkustella enemmän. Perisuomalainen työteliäs opiskelukulttuuri ei vissiin ole täällä niin huudossa, sillä hän sanoi että opiskelen ihan liian totisesti, että ei se niin tiukkaa tee jos on vähän poissa :D Tämä siitäkin huolimatta, että avajaisseremoniassa meille annettiin melkoiset ukaasit siitä, että jos on poissa tunneilta...

No mutta, opiskelemaan olen tänne tullut ja ajattelin, että myöhemmin voi sitten matkustella enemmän. Toisaalta koskaan ei enää tule elämässä mahdollisuutta asua näin pitkää pätkää Kiinassa, joten ehkä nyt kannattaisi hyödyntää tilaisuus. Mutta sitten taas toisaalta haluaisin olla jokaisella tunnilla kuuntelemassa opettajia ja oppimassa.

Kavereita olen saanut täällä myös rutkasti, ja mikä parasta, oppinut myös muista kuin kiinalaisesta kulttuurista. Pari sanaa persiaa, koreaa, japania, espanjaa, venäjää ja intiaakin on tässä kerääntynyt, kun on jutellut vaihto-opiskelijoiden kanssa. Porukka on hyvin avointa ja puheliasta, mikä soveltuu omanlaiselleni hölösuulle varsin hyvin. Viime viikolla seisoskelimme kaksi tuntia vaihto-opiskelijoiden asuntolan edessä turisten vain niitä näitä ilman minkään maailman kiirettä. Se on täällä hienoa.

Joka päivä kun lähtee muutenkin ulos tästä rakennuksesta, tulee kavereita aina jossain vastaan. Täällä yliopistot ovat sellaisia kyliä, että suurin osa opiskelijoista asuu täällä yliopiston alueella, toisin kuin Suomessa. Sen vuoksi täällä "muurien sisällä" opiskelijakulttuuri on rikastunut todella vahvaksi, koska täällä ei juuri muita ole kuin oppilaitokseen jollain tavalla suhteessa olevia. Opettajien lapsille tarkoitettu lastentarhakin löytyy täältä.

总体上说 (zǒngtǐshàngshuō eli loppujen lopuksi) opiskelut ja sosiaalinen elämä menevät varsin hyvin täällä. Jos kiinan kieli sujuu jotenkin ja haluat hyvän vaihtokohteen, niin suosittelen tätä paikkaa. On lämmintä, on kivaa. Ja ruoka on hyvää.

Seuraava osa: 29.10.2017 – McDonald'sin nimi muuttuu!

Vaihdossa: englannin kieli Shenzhenissä.

Edellinen osa: 14.10.2017 – Hitler Kiinassa

Shenzhen ja Hongkong.

Hongkong on yksi maailman liberaaleimmista talousalueista ja täten houkutellut paljon englanninkielistä väestöä. Kantoninkiinaa (aivan erilaista kuin mandariini, jota opiskelen) puhuu n. 95 % väestöstä, mutta silti englantia osaa n. 53 %. Shenzhen on sitten taas aivan eri maailmansa, vaikka Hongkong on aivan vieressä. Täällä yliopistollakaan edes kaupan kassat eivät puhu sanaakaan englantia; vain Subwayn myyjät ovat yllättäneet, mutta hekin osaavat vain ne perusfraasit, eivätkä ymmärtäneet kun kaverit kysyivät "what do you suggest", kun piti valita soosi patonkiin.

Muutkin jutut ovat osoittaneet, että englantia ei täällä osata: kaikissa paikoissa asiointikielenä on mandariini, ja jos sattuu löytymään joku, joka puhuu englantia, niin puhe on hyvin vaivalloista.

Tuo ylläoleva yllätti, koska Shenzhenin pitäisi olla hyvin kansainvälinen paikka. Kansainvälisyys näkyy kuitenkin siinä, että täällä ilmestyy englanninkielinen Shenzhen Daily -sanomalehti sekä Shekoun kaupunginosaan sijoittuva Shekou Daily. Yritin käydä metsästämässä myös China Dailya, mutta sitä ei löytynyt mistään, joten oli tyydyttävä Shenzhenin lehteen. Lehti ilmestyy joka päivä, niin kuin nimestä voi päätellä, ja siinä on laajalti asiaa myös ulkomailta. Katalonian itsenäisyysjutusta oli juuri puolen sivun juttu, ja avasinkin eilen keskustelun tästä madridilaisen kanssaopiskelijani kanssa.

Shenzhen Daily maksaa vain 1 yuanin (n. 13 senttiä), joten yritän parhaani mukaan käydä hakemassa sen joka päivä tuosta yliopiston ulkoportilla sijaitsevasta kioskista, jotta pysyn hieman kärryillä siitä, mitä täällä tapahtuu. Kioskissa oli jokin talouteen liittyvä englanninkielinen lehti myös, mutta se ei kiinnostanut oston vertaa.

Englannin kielen vähyys täällä on mielestäni kuitenkin tietyllä tapaa hyvä asia, koska se jos jokin pakottaa oppimaan ja käyttämään kiinaa. Itse koen olevani niin mukavuudenhaluinen, että jos englanniksi saisi asioitua milloin missäkin, niin mieluummin käyttäisin sitä. Kavereille olen ollut tulkkina ja päässyt kaupassa asioimaan melko spesifisistäkin asioista, esim. vaihtoterien ostamisesta partakoneeseen. En tiennyt, mikä vaihtoterä on kiinaksi, joten kysyin yleisesti "vaihdettavia teriä" (换的刀, huàn de dāo), jossa 刀 on siis veitsen tai muun terävän esineen terä, eikä välttämättä sellainen pyöreän mallinen teräpesä, mitä nuo partakoneet käyttävät. Myyjä ymmärsi kuitenkin heti ja kertoi, että ensi torstaina saapuvat.

Seuraava osa: 25.10.2017 – Sosiaalinen elämä ja opiskelu

Vaihdossa: Hitler Kiinassa

Edellinen osa: 9.10.2017 – Ensimmäinen tuote Taobaosta saapui

Sen lisäksi, että Kiinan entisaikain kulttuuri on kiehtova kaikkine dynastioineen ja sotineen, on nykypäivän Kiinakin varsin mielenkiintoinen. Kiinaan on muodostunut samankaltainen nettikulttuuri kuin muihinkin maihin, ja kuten Suomessakin, on myös Kiinalla oma nationalistiporukkansa. Nationalistit eivät vaan täällä ole meidän lailla välttämättä vanhoja setiä, vaan yllättäen nuoria naisia, joita kutsutaan nimellä 小粉红 (xiǎo fěnhóng, pienet pinkit). He ovat häiriköitä, jotka saattavat pölähtää esim. jonkun kuuluisuuden Facebook-sivulle (esim. kun Lady Gaga kävi tapaamassa Dalai Lamaa) haukkumaan tätä.

Toinen jännä juttu on Hitlerin käyttö markkinoinnissa. Markkinoijat eivät välttämättä tiedä, kuka Hitler on, mutta he ovat lähteneet tähän kelkkaan silti mukaan. Natsismi on jopa niin suosittua, että kaduilla saattaa tavata natsiunivormuun sonnustautuneita cosplay-ihmisiä. Lisäksi Saksassa kävi juuri pieni vahinko kahdelle kiinalaismiehelle, kun he hailasivat parlamenttitalon edessä ja saivat 500 euron sakot.

http://shanghaiist.com/2017/08/07/chinese-tourists-hitler-salute.php

Itse olen myös nähnyt noita Hitler-viittauksia jonkin verran täällä. Olin aivan äimän käkenä, kun näin yhden lähiravintolan käyttävän tällaista kuvaa markkinoinnissaan (tällöin en vielä tiennyt tästä ilmiöstä):

Söpöilevä Hitler heltat päässään.

Melkoista. Jotkut kiinalaiset (ne, jotka tietävät asiasta) kuitenkin ajattelevat Hitlerin olleen vahva johtaja, jolla oli todella hyvä armeija. Muitakin hirmuhallitsijoita ihaillaan, mutta Hitler on täällä näkyvin.

Seuraava osa: 14.10.2017 – Englannin kieli Shenzhenissä

Vaihdossa: ensimmäinen tuote Taobaosta saapui

Edellinen osa: 9.10.2017 – Kouluruokailu

Yliopiston pakettivarasto.

Olen nyt alkanut harrastaa kunnolla kiinalaisuutta käyttämällä ruoantilauspalvelu Meituania sekä nyt vielä Taobaoa, joka on paikallinen Tori.fi, mutta huomattavasti hienostuneempi automaattimaksuineen ja kaikkineen. Ensimmäinen ostokseni saapui tänään yliopiston pakettivarastoon, josta haimme sen korealaisen kaverini Angelan kanssa (hän näytti, missä paikka on ja mitä pitää tehdä). Prosessi on melko suoraviivainen:

1. Rekisteröidy Taobaoon (huom. tarvitset kiinalaisen pankkikortin tätä varten)
2. Osta tavara Taobaosta.
3. Saat muutaman päivän päästä tekstiviestin, josta löydät tavaran hyllynumeron pakettivarastosta. Viestissä on myös aika, jota ennen tavara tulisi noutaa:

4. Mene varastolle, hae tavara hyllyltä, mene kassalle ja näytä opiskelijakorttiasi. Kassahenkilö skannaa korttisi ja homma on sillä selvä.

Mikä se tavarani sitten oli? Muistatteko postauksen 200 kilometrin lenkistä vuonna 2016? Tuohon matkamopoon ostin aivan uuden lokasuojan, koska täällä Kiinassa ne ovat niin halpoja, onhan Jincheng kiinalainen merkki. Nyt Taobaosta on tulossa lisää tavaraa kyseiselle rakkineelle... voi olla, että täytyy ostaa paikka toiselle matkalaukulle paluulennolle.

Jincheng JC50-Q8 Knightin etulokasuoja, 5 euroa postikuluineen.

Seuraava osa: 14.10.2017 – Hitler Kiinassa

Vaihdossa: kouluruokailu

Edellinen osa: 9.10.2017 – Shenzhen, puutarhakaupunki

Ajattelin kirjoittaa sanasen kouluruokailusta. Täällä on samantapainen järjestelmä kuin Suomessa, eli kouluruoka maksetaan opiskelijakortilla, johon ladataan rahaa. Rahan lataaminen tapahtuu koulun alueella olevassa pankissa.

Ruokailu maksaa alimmillaan muutaman yuanin (joitain kymmeniä senttejä), mutta normaalihinta pyörii siinä euron paikkeilla. Mitä sillä saa? Antaa kuvan puhua puolestaan:

Tämä kattaus oli 8,60 yuania eli reilu yhden euron.

Tavaraa on yleensä enemmän kuin jaksaa syödä. Lihat ovat järjestään todella luisia, eli täällä ei eritellä luuta lihasta, vaan noita paloja närpitään puikkojen avulla suuhun. Otin myös kerran kananugetteja, mutta ei tule kyllä enää sen kerran jälkeen ostettua. Sanotaanko vaikka näin, että Suomessa meidän nugeteissa ei ole mitään vikaa näihin verrattuna. Nivelet luisuivat hampaiden välissä ja luut raksuivat, kun söi noita kylmiä kanapalleroita.

Vaikka hinta on huokea, pitää tokaista, että tulee kyllä Assarin ullakkoa ikävä. Odotan sitä, että pääsen tammikuussa sitten syömään härkätortillaa ja muita herkkuja. Riisiä en ehkä ihan heti ota.

P.S. Tämä ei ollut maksettu mainos, vaan kaihon luomaa fantasiointia :D

Seuraava osa: 9.10.2017 – Ensimmäinen tuote Taobaosta saapui

Vaihdossa: Shenzhen, puutarhakaupunki

Edellinen osa: 5.10.2017 – Pirkka-tuotteet Kiinassa

Shenzhen on tituleerattu "puutarhakaupungiksi" (花园城, huāyuán chéng), ja se on kyllä ihan totta. Viheralueita on sen verran, että vaikka kaupungin väkiluku on viime vuosikymmeninä 400-kertaistunut (30 000 vuonna 1980, nyt 12 miljoonaa), niin kaupunki on miettinyt myös asukkaiden viihtyvyyttä paljon. Tuossa taustalla aukeavassa lammessa uiskentelee oransseja karppeja ja punakorvakilpikonnia.

Alla olevassa kuvassa on koulun alueella olevaa viidakkoa. Tykkään käydä kävelemässä tuolla. Kai se on niin, että suomalainen tuntee olonsa kotoisaksi, kun on puita ympärillä :)

Seuraava osa: 9.10.2017 – Kouluruokailu

Vaihdossa: Pirkka-tuotteet Kiinassa

Edellinen osa: 4.10.2017 – Keskisyksyn juhla ja kuukakku

Kesko piti viime viikolla tiedotustilaisuuden, jossa he kertoivat alkavansa viedä suomalaisia elintarviketuotteita Kiinaan. Laitoin samana päivänä sähköpostia Keskolle, että mistä näitä on saatavilla, ja vastaus tulikin nopeaan: Alibaban alaisesta Tmall.com-verkkokaupasta.

Kävin nopeasti vilkaisemassa tarjontaa: tällä hetkellä tarjolla on 31 tuotetta, joista suurin osa on keksejä, myslejä ja kahveja. Miltei kaikki ovat kuivaelintarvikkeita, mutta on siellä lakkahillopurkkikin. Vaikka Kiina vaurastuukin kovaa tahtia, niin nuo hinnat ovat siltikin melko suolaisia kuluttajille. Nämä suomalaistuotteet ovatkin selvästi todellista eliitin superruokaa, kun katsotaan hintoja:

Pirkka Kilomysli: 69 yuania = 9,2 €

Paulig Presidentti Original  -kahvipaketti 250 g: 59 yuania = 7,9 €

Ja sitten sokerina pohjalla Pirkka Lakkahillo 400 g: tarjoushinta 99 yuania (13,2 €), normaalihinta tajunnanräjäyttävät 189 yuania eli reilu 26 €!!!

Jotenkin tuntuu, että nämä eivät nyt taida lähteä lentoon kovin nopeasti, mutta mistä näitä tietää, onhan Kiinassa dollarimiljonäärejä jo yli kaksi miljoonaa, joten ehkäpä nämä markkinat eivät ole niin epätoivoiset kuin suomalaisena luulisi.

Joka tapauksessa mielestäni Pirkan pitäisi ehdottomasti kiinalaistaa nimensä, tai ainakin keksiä jokin kiinalainen vastine, koska kaikilla ulkomaisilla yrityksillä on täällä kiinalaiset nimet, ja kiinalaiset myös suhtautuvat epäilevästi tuotteisiin, joilla ei ole kiinalaista asua. Esimerkiksi McDonald's on 麦当劳 (Màidāngláo) ja Subway 赛百味 (Sàibǎiwèi). Nimet kuulostavat alkuperäiseltä äänneasulta, ja lisäksi niillä on hyviä asioita tarkoittavat merkitkin. McDonald'sin merkit tarkoittavat "vehnä, tulla joksikin, työ" ja Subwayn puolestaan "kilpailu, sata, maku".

Pirkalle keksin seuraavanlaisen nimen:

备瑞咖 (Bèiruìkā)

Tämä tarkoittaa "tarjota, hyvä enne, luokka (kuten arvoasteikossa, ei siis koululuokka)". Viimeinen merkki on myös kahvin (咖啡, kāfēi) ensimmäinen merkki ja sopisi mukavasti, kun Pirkka tuo suomalaista kahvia tänne.

Seuraava osa: 9.10.2017 – Shenzhen, puutarhakaupunki

Vaihdossa: keskisyksyn juhla ja kuukakku

Edellinen osa: 1.10.2017 – Kipeänä

Tänään täällä Kiinassa vietetään keskisyksyn juhlaa (中秋节, zhōngqiū jié), jolloin on tapana syödä kuukakkuja (月饼, yuèbǐng). Kuukakut ovat kuin tuhteja keksejä, joissa on sisällä lootuksensiementahnaa ja ankanmunaa sekä muita mausteita. Itse tilatessani Meituan-ruokalähettipalvelusta ruokaa huomasin, että valitsemassani ravintolassa oli myös kuukakkuja tarjolla 8 yuanin (n. 1 euro) hintaan. Päätin ostaa pari kakkua ihan vain kokeilun vuoksi, sillä en ollut aiemmin maistanut näitä. Ja nythän on myös ainutlaatuinen tilaisuus, sillä Suomesta ei kuulemani mukaan saa yhtä hyviä.

回民五仁 (Huímín wǔ rén) = uiguurien (Kiinan muslimit) viisi täytettä

Maku oli oikein hyvä, ja kahvikin täydensi makua mukavasti. Ehkä näiden kanssa kuuluisi juoda mieluummin teetä, mutta kun on suomalainen, niin on suomalainen. Kahvin kanssa ne hyvät syödään :)

Toinen kuukakku meni korealaisille kavereilleni, jotka tapasin tuossa pihalla. Hekin tykkäsivät.

Seuraava osa: 5.10.2017 – Pirkka-tuotteet Kiinassa

Vaihdossa: kipeänä

Edellinen osa: 1.10.2017 – Opiskelijaviisumi, vihdoinkin!

Nyt on tämäkin sitten koettu eli kipeänä oleminen vaihdon aikana. Torstaina se alkoi, eikä loppua näy. Päätä särkee, kuumeilua, kurkkukipua ja nuhaa, kunnon syysflunssa siis. Onneksi nyt on kansallinen lomaviikko, jolloin voi potea tätä rauhassa asuntolassa ilman stressiä siitä, että jäisi opinnoissa jälkeen. Pari päivää tuli hukattua, kun piti olla perjantai ja lauantai (lomaviikon vuoksi oli yksi lauantaiopiskelupäivä) poissa, mutta eipä tuo nyt ole niin katastrofaalista.

Ibumaxia on mennyt ja kaveritkin ovat tarjonneet apuaan täällä, joten eipä tässä mitään hätää ole. Tyttöystävän hoteisiin kun pääsisi Suomeen, niin johan tämä paranisi alta aikayksikön. Mutta ei nyt auta kuin odotella, eiköhän tämä tästä.

Seuraava osa: 4.10.2017 – Keskisyksyn juhla ja kuukakku

Vaihdossa: opiskelijaviisumi, vihdoinkin!

Edellinen osa: 23.9.2017 – Liikuntamahdollisuudet Shenzhenin yliopistossa

Kuukausi siinä meni. Nyt on siis vihdoinkin passissa tuo opiskelijaviisumi, jonka vuoksi on vuodatettu hikeä ja verta, muttei sentään kyyneliä. Viisumin hakeminen on todella monimutkaista ja sisältää sellaista byrokratiaa, ettei ole tosikaan, mutta kaikista niistä selvittiin onneksi opettajien tuella.

Viisumi haettiin samasta toimistosta, jonne passi jätettiin, ja käsittely maksoi 400 yuania (n. 55 euroa). Sielläkin tuli melkein hiki puseroon, kun yritin maksaa WeChatilla: talossa ei ole verkkoa lainkaan, joten maksu ei lähtenyt ollenkaan. Sitten yritin kiinalaisella pankkikortilla, eikä sekään toiminut jostain syystä. Lainasin kaveriltani rahaa ja maksoin sitten käteisellä. Pelkäsin jo hieman, että tuliko hukkareissu, mutta onneksi käteinen kävi maksuvälineenä; aiemmin ilmoitettiin, että pelkästään kiinalainen pankkikortti käy maksuvälineenä.

Nyt viisumilla voi käydä vaikka joka päivä Hongkongissa, ja ilmeisesti pelkästään passin sivut rajoittavat käyntejä.

Seuraava osa: 1.10.2017 – Kipeänä