26.6.2017

Vaihdossa: dokumentit, vihdoinkin!

Vihdoinkin viisumidokumentit ja Shenzhenin yliopiston infopaperit ovat hyppysissäni!

Kävin eilen hakemassa Shenzhenin yliopiston kaksi vaihtokoordinaattoria Turun lentoasemalta hyvän kiinalaisen kaverini Yibon kanssa. Teimme heille oikein nimilippulappusen, jota olimme aikeissa heilutella lentoasemalla, mutta eipä moista tarvittu, sillä kone oli pientä potkurimallia, josta tuli ulos joukko suomalaisia ja nämä kaksi kiinalaista.

Minä ja Yibo kirjoittelemassa nimilappua. Kolmannella kerralla tuli hyvä!

Kannoimme Yibon kanssa neitien laukut autolle ja suuntasimme kohti Citymarketia, sillä he halusivat käydä ostoksilla ostamassa maitoa, jogurttia ja leipää. Olin varsin tyytyväinen eilisen leppeään, lämpimään säähän; hieno sää ja kirkas taivas on se, mitä kiinalaiset tuppaavat aina ihailemaan maassamme.

Vaihtokoordinaattorit eivät kuulemma olleet koskaan aikaisemmin käyneet Euroopassa, saatikka sitten syrjäisessä Suomessa. He ihmettelivät sitä, miten vähän täällä on ihmisiä: jälleen yksi asia, mitä aina kuulee kiinalaisten suusta.

Sain paljon hyvää tietoa vaihtoasioista: mm. sen, milloin Shenzhenissä pitää olla (pitääkin ostaa ne lentoliput!) ja että Suomesta on tulossa kolme muutakin opiskelijaa samaan aikaan Shenzheniin. Kuulemani mukaan opiskelijat tulevat Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, ja pyysin tämän vuoksi Meng-neitiä antamaan heidän yhteystietonsa, jotta voimme sitten mennä samaa matkaa Shenzheniin heidän kanssaan. On se aina turvallista matkustaa toisten saman kulttuurin edustajien kanssa, ja seinäjokisten kanssa tulee aina toimeen :)

Shenzhenin yliopistossa on kuulemma n. 40 000 opiskelijaa, mikä on kaksinkertainen määrä Turun yliopistoon verrattuna. Turku on kuitenkin opiskelijatiheydeltään huomattavasti suurempi, sillä kun täällä on n. 190 000 asukasta, on Shenzhenissä 12 miljoonaa!

Niin, piti vielä mainita, että onneksi mukanani oli Yibo, sillä Shenzhenin edustajat puhuivat englantia auttavasti, ja informaatiota tulikin kiinan kielellä sitten valtavasti. Jos Yiboa ei olisi ollut, he eivät olisi ehkä intoutuneet kertomaan niin paljon asioita kuin nyt kertoivat. Yibo avasi keskustelun kohokohdat kotimatkalla, jolloin asiat valkenivat paremmin. Ymmärrän kiinaa jonkin verran ja pystyin kysymään ja kertomaan heille yksinkertaisia asioita, mutta tuo konekiväärikiina on kyllä ihan liian suuri pala purtavaksi, ainakin vielä :D Toivottavasti asia paranee Shenzhenissä!

Ajeluttamisen päätteeksi kurvasimme hotellille, jossa Meng antoi minulle sen tärkeimmän: viisumi- ja vaihtodokumentit! Kun ne olivat hyppysissäni, annoin vasta-/tervetuliaislahjaksi pussin, jossa oli viinirypäleitä, mansikoita ja Fazerin sinistä.

Mitäköhän mahtavat tykätä suomalaisesta suklaasta?

24.6.2017

Vaihdossa: lähtemisen valmistelua

Ajattelin alkaa keskittymään blogissani nyt hetkellisesti seuraavaan opiskelulliseen asiaan eli vaihtoon tämän Vaihdossa-sarjan myötä. Kuten blogin innokkaimmat lukijat muistavatkin, olen lähdössä Kiinan Shenzheniin, joka sijaitsee aivan tropiikin rajalla Hongkongin vieressä. On siis odotettavissa melkoisen kuumaa kyytiä, mutta sitten joskus loka-marraskuussa sen voikin ottaa jo rentona etelänlomana, kun lämpötila on miellyttävät 20 astetta 8-)

Vaihtohan alkoi jo alkuvuonna vaihtohausta, joka tehtiin Turun yliopiston Nettiopsussa. Päätin hakea kolmeen yliopistoon: Pekingin Renminiin, Shanghain Fudaniin ja Shenzheniin, joista Shenzhen oli ensimmäisenä listassa ja sinne myös pääsin. Vaihtoa varten tulee kirjoittaa jonkinlainen motivaatiokirje, jonka kirjoitin sekä englanniksi ja kiinaksi, mutta pelkkä englantikin olisi kuulemma riittänyt, sillä tietääkseni kirje tulee luettavaksi vain kotiyliopiston henkilöille.

Seuraava askel oli vaihtopaikan vastaanottaminen, joka tapahtui nappia painamalla jälleen Nettiopsusta. Tämän jälkeen oli vuorossa kuumeinen stipendien etsiminen netistä, ja yksi varteenotettava vaihtoehto oli China Scholarship Councilin (CSC) myöntämä messevä stipendi, jossa asuminen, koulutarvikkeet ja muita kuluja maksetaan. Hain sitä ja samalla mietin, että pitääköhän siihen olla amiksen tutkintotodistus liitteenä (highest school diploma) käännettynä englanniksi. En alkanut siihen, ja laitoinkin hakemuksen vetämään ilman tutkintotodistusta; jos olisin käännättänyt todistuksen, olisi sille tullut hintaa n. 180 €.

Seuraavaksi olikin vuorossa Shenzhenin yliopiston yhteydenoton odottelu, missä kesti melko kauan, mutta tuli viimein pienten sähköpostiongelmien ratkaisujen jälkeen.

Shenzheniin hakeminen tapahtui yliopiston sivujen kautta, ja tässä vaiheessa minulle iski se, miten pienessä roolissa englannin kieli on: monet lomakkeet ovat kiinaksi, ja yleensäkin yliopistojen nettisivuilla englanninkielinen informaatio on joko hyvin suppeaa tai todella vanhentunutta.

Tämän jälkeen Shenzhenin vaihtokoordinaattori lähetti sähköpostilla Word-lomakkeen, joka piti täyttää ja lähettää hänelle sähköpostitse. Tämä oli kaksivaiheisesta hakemuksesta se jälkimmäinen. Dokumentin lähettämisen jälkeen tuli n. kuukauden radiohiljaisuus, minkä jälkeen kyselin, että missä mennään. Koordinaattori sanoi, että ei ole saanut joltain virastolta vielä JW202-dokumenttia (viisumidokumentti), mutta ilmoittaa jahka saa sen käsiinsä. Tästä meni n. viikko, kunnes tuli viesti, että nyt tarvittavat dokumentit ovat saatavilla.

Ai niin, tätä ennen sain Shanghain Jiao Tong -yliopistosta viestin, että stipendihakemukseni on käsitelty CSC:ssä ja se on lähetetty siis SHANGHAIHIN. Tässä vaiheessa meni sormi suuhun ja tarkistin, että olin varmasti laittanut hakemukseen Shenzhenin yliopiston ja kyllä, Shenzhen siellä luki! CSC teki siis virheen. Laitoin saman tien sähköpostia neljään paikkaan (meidän Opetusministeriöllemme, joka koordinoi hommaa täällä päässä, Shanghaihin, Shenzheniin ja CSC:lle) ja sain Opetusministeriöltä tiedon, että välillä näin käy ja että käytäntö on opettanut, ettei stipendiasiaa voi enää muuttaa. Kiinalainen kaverini osasi kertoa, että näihin stipendeihin liittyy jonkin verran korruptiota, joten rahani ovat mitä ilmeisimmin hävinneet jollekin Shanghain yliopistossa. Hienoa.

Tästä saattaa nousta kysymys: "Miksen menisi Shanghaihin, kun sinne saan kerran stipendin sinne?"
Asia ei ole niin yksinkertainen, sillä Turun yliopiston vaihtoyliopistoa ei voi enää tässä vaiheessa muuttaa, ja lisäksi Turun yliopistolla ei ole Shanghain Jiao Tong -yliopiston kanssa vaihtosopimusta, eli joutuisin maksamaan omasta pussistani kaikki lukukausimaksut ja muut.

No, Turun yliopistolta tulee onneksi 1800 euron matka-apuraha, ja Opetusministeriöltä ehkä vielä 1000 €; epäselvää on, että maksetaanko se siitä huolimatta, että en ole nyt sitten saamassa CSC:n apurahaa.

Shenzhenin vaihtokoordinaattori tulee huomenna (sunnuntaina) Turkuun, sillä hänellä on ensi viikolla palaveri Turun yliopiston vaihtokoordinaattoreiden kanssa. Hän lupasi ottaa kaikki dokumenttini mukaan ja ojentaa ne hotellissa, jos en pysty tulemaan yliopistolle (luultavasti en, sillä olen päivät töissä). Lupasin viedä hänet ajelulle katselemaan kesäistä Turun seutua, jos hän niin haluaa.

Turun yliopistolta tuli ukaasi Learning agreement -lomakkeen täytöstä, mikä piti olla valmiina jo 31.5., mutta he antoivat armonaikaa kerrottuani, että Shenzhenin yliopiston sivuilla ei ole juuri minkäänlaista tietoa kursseista vielä. Teen siis alustavan suunnitelman kursseista ja laitan sen heille menemään sellaisenaan. Täydentelen paperia sitä mukaa, kun tiedän enemmän.

Seuraava etappi on sitten viisumihakemus, joka pitää käydä jättämässä Helsingissä sijaitsevaan klo 11:30 ovensa sulkevaan suurlähetystöön. Lisäksi Shenzhenistä pitää kysellä, milloin lukukausi alkaa ja päättyy, ja saatuani tämän tiedon voin viimein ostaa lentoliput Hongkongiin (meno-paluu n. 700 €) ja alkaa katsella reittejä, että miten sinne Shenzhenin yliopistolle sitten pääseekään.

Eli jonkin verran on ollut esteitä matkalla, mutta uskon, että lopulta kaikki järjestyy. Vaikka stipendiasia menikin mönkään, niin rahatilanteeni ei pitäisi syksyllä olla kauhean huono.

7.6.2017

LuK-tutkinto suoritettu

Se on sitten virallisesti siinä! Kolme vuotta takana, ja nyt on tutkintotodistus viimein taskussa. Alempi korkeakoulututkinto on siis suoritettu, ja tästä matka jatkuu sitten ylempään korkeakoulututkintoon syksyllä Kiinan Shenzhenissä alkavalla lukukaudella.



Kuvassa taustalla on tasan kymmenen vuotta sitten suorittamani laborantin tutkinnon paperit. Täytyy näin LuK-tutkinnon lopuksi todeta, että tämä polku oli melko luonnollinen: ammattikoulussa opiskeltiin hyvät käytännöt ja perusteita kemialle, ja nyt yliopistossa on päässyt syventämään kemian teoriatietoutta (välillä tosin tuntien, että mennään jo vähän liiankin syvälle...) ja saamaan vastauksia niihin kysymyksiin, mitä työelämän aikaan nousi kemiasta.

Niille Turun yliopiston matlun opiskelijoille, jotka hakevat todistusta nyt: vaikka matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanslia on avoinna arkisin klo 9-15, voi todistuksen hakea myös muulloin, kunhan sopii asiasta kanslian henkilökunnan kanssa. Hain todistuksen tänään klo 17, ja kiitin henkilökuntaa viemällä pari suklaalevyä ja mansikoita heille :D

21.5.2017

Littoistenjärven ihme: mitä oikein tapahtui?



Tämän viikon puhutuin kotimainen uutinen on Kaarinan ja Liedon rajalla nököttävä Littoistenjärvi, jonka tilanteen kanssa eri tahot ovat painineet vuosikymmeniä erilaisten leväkukintojen – vakavimpana tietysti sinilevän – vuoksi.

Asia liippaa todella läheltä itseäni, sillä asustelin nuoruuteni Turun Kohmossa, josta on vain muutaman hikipisaran kirvoittava pyörämatka "Litsaan", ja siksi siellä onkin tullut kalasteltua ja veneiltyä ahkerasti menneinä vuosina. Joskus 2000-vuosikymmenen puolessavälissä sen tila alkoi kuitenkin olla sellainen, että miltei joka heitolla irtoi levää, vaikka erittäin kalaonninen isoveljeni nappasikin sieltä vielä noihin aikoihin 7- ja 9-kiloiset hauet.

Uistimia Litsaan on jäänyt kalapakkikaupalla, ja itsellenikin tärkeä lippa jäi eräänä kesänä kivikkoiseen pohjaan, kuitenkin löytääkseni sen samalta rannalta seuraavana keväänä! Koin sen varsinaiseksi ihmeeksi, koska harmittelin vieheen menetystä pitkän aikaa enkä ollut uskoa silmiäni, kun se kiilteli rantavedessä, eikä kukaan ollut sitä siitä napannut.

Myös leväkukinnot ovat rokottaneet kalastajien kalapakkeja, ja järven kasvustot ovatkin olleet niin suuri rasite sekä järven ekosysteemille että läheiselle ihmisasutukselle, että kun muut hoitotoimenpiteet eivät tepsineet, päätettiin sinne pumpata viime viikolla 160 tonnia polyalumiinikloridia.

Myös kyseinen kemikaali liippaa todella läheltä omaa elämääni: Sastamalassa sijaitseva Kemira Chemicalsin tehdas tuottaa 18- ja 14-massaprosenttisia polyalumiinikloridiliuoksia jätevedenkäsittelyyn tuotenimillä Kemwater PAX 14 ja PAX 18. Kysyin joskus, että miksi polyalumiinikloridi on lyhennetty muotoon PAX eikä PAC, mutta en saanut vastausta. Ehkä se on iskevämpi kauppanimi tai jotain?

Kemwater PAX 18

Olin tehtaan laboratoriossa töissä kolmisen vuotta ja analysoin noita liuoksia, ja pääsin myös testaamaan polyalumiinikloridin ominaisuuksia: puskuriliuos pH 10 on fosfaattipuskuri (fosfaatti on se, joka Litsassakin oli ongelmana), jonka avulla polyalumiinikloridin toiminnan voi nähdä omin silmin hyvin: kun kemikaalia sekoittaa puskuriliuokseen hyvin vähän, muuttuu liuos hetkessä sameaksi, ja tästä muutaman minuutin kuluttua pohjalla on vaalea kerros fosfaattia, joka on koaguloitunut ja flokkuloitunut polyalumiinikloridin vaikutuksesta pohjaan.

Polyalumiinikloridi on siitä hieno kemikaali, että se koaguloi kaikenlaisia varauksellisia ioneja ja partikkeleita, jolloin ne vain "putoavat" pohjaan. Muistan sellaisen jutun, että puhdistustarpeesta riippuen ainetta tarvittaisiin vain n. gramma jätevesikuutiometriä kohti.

Mekanismi

Luonnontilaisessa Littoistenjärvessä kolloidiset partikkelit (eli ne liukenemattomat hituset, jotka aiheuttavat sameuden) ovat negatiivisesti varautuneita, jolloin ne normaalisti hylkivät toisiaan ja täten jakautuvat kaikkialle veteen aiheuttaen ruman sameuden. Kun polyalumiinikloridia lisättiin veteen, partikkelit muuttuivat epävakaiksi, sillä kun hydratoituneet, positiiviset Al³⁺-ionit ympäröivät nämä partikkelit, niiden varaukset tasoittuivat neutraaleiksi, jolloin partikkelit aggregoituivat eli pystyivät hakeutumaan toistensa lähelle ja kasautumaan isoiksi ryppäiksi (mikroflokki-nimisiksi rakenteiksi). 


Koaguloituminen (snf.us).

Koagulaatioon vaikuttavat mm. partikkelien väliset van der Waals- ja elektrostaattiset voimat sekä Brownin liike (molekyylien satunnaisliike).

Koagulaation jälkeen mikroflokit paisuivat silloittumalla niin isoiksi, että ne muodostivat höttöisen massan, joka painui lopulta painovoiman vaikutuksesta pohjaan eli ne flokkuloituivat (tai höytälöityivät).


Flokkuloituminen (snf.us).

Kysymyksiä:
Onko Littoistenjärven nykyinen tila ihme?
- Kemialliselta kannalta ei, sillä koagulaatio ja flokkuloituminen ovat ihan perusjuttuja vesikemiassa. Mutta melkoisen ihmeellinen näky se kyllä on.

Syntyykö Litsassa nyt sitten kolmisilmäisiä kaloja?
- Vastaus on ei, sillä kemikaali koostuu luonnollisestikin esiintyvistä aineista eli alumiinista, kloridista, vedystä ja vedestä. Kloridia löytyy ruokasuolasta ja meristä, ja alumiiniakin on joissain pohjanmaalaisissa järvissä enemmän kuin Litsassa nyt. Vetyionit (vety on yksi veden rakennuspalikoista) aiheuttavat happamuuden, joka on nyt tietääkseni 5,5:n luokkaa. Tässä pH:ssa roskakalojen lisääntyminen hidastuu, mutta järven pH:n odotetaan nousevan pian 6,0:n paikkeille, jolloin se on jälleen elinkelpoinen myös roskakaloille (joita ei tosin kaivata Litsassa).

Kaloja kuoli paljon. Mitäköhän kemikaali tekee ihmiselle?
- Arvioiden mukaan kaloja kuoli tuhat kiloa, mutta niitä olisi kuollut rehevöitymisen vuoksi happikatoon, jos tätä käsittelyä ei oltaisi tehty. Roskakalojen kuormitus on järvessä 14 000 kiloa plussan puolella, minkä vuoksi sukeltajat kävivät myös siivoilemassa kaloja pois harppuunalla.

Se, mihin kaloja kuoli, oli ilmeisesti flokkautuneiden ravinteiden juuttuminen kalojen kiduksiin, jolloin kalat eivät saaneet enää suodatettua tarpeeksi happea vedestä. Ihmisellä tätä ongelmaa ei ole, joten ei tarvitse olla huolissaan.

Alumiinista on puhuttu jonkin verran, että se aiheuttaisi Alzheimerin tautia ja muuta, mutta Alzheimer-info on varovainen tästä yhteydestä ja sanoo, että Alzheimerin tauti vaikuttaa keräävän alumiinia, eikä toisin päin: http://www.alzheimerinfo.fi/kysy-asiantuntijalta/aiheuttaako-magnesium-aluminium-silicate-alzheimeria

Ihmiselle siis käytetty menetelmä on varsin turvallinen, sillä se koostuu luonnollisesti järvissä muutenkin esiintyvistä aineista.

Miksi käytettiin polyalumiinikloridia, kun kerran alumiini on se, mitä tarvitaan? Eikö olisi voinut vain laittaa suoraan alumiinia järveen?
- Alumiini sellaisenaan kiinteässä metallimuodossa on todella niukkaliukoinen veteen (koitapa laittaa alumiinikeppi veteen ja katsoa, kauanko se siinä liukenee), minkä vuoksi se pitää saattaa liukoiseen muotoon. Vain liukoisessa muodossa (eli Al³⁺-ioneina) se toimii koagulanttina ja flokkulanttina. Polyalumiinikloridiliuoksessa se on liuotettu väkevään suolahappoon (hapot liuottavat metalleja aika hyvin), ja tämä on myös se syy, miksi tässä kemikaalissa on kloridia. Sitä ei sinänsä tarvittaisi, mutta se on siellä, koska suolahappo koostuu vedystä ja kloridista (HCl).

Alla vielä pari kuvaa veden kirkkaudesta. Kannattaa käydä katsomassa, tosin varoituksen sananen: siellä on enemmän porukkaa kuin koskaan, joten kannattaa olla varautunut auton jättämiseen kauas järvestä!






12.5.2017

Turnitin − opiskelijan pahin vihollinen?

Noin.

LuK-tutkielmani Pitkäkestoiset loisteaineet − mekanismi ja synteesimenetelmät on viimein tarkistettu, muokattu ja lähetetty Turnitiniin eli plagiaatintunnistusohjelmaan, joka lukee tekstiäsi kuin piru Raamattua ja vertailee sitä tietokantansa muihin teksteihin, joita on kertynyt ohjelmaan vuodesta 1997 lähtien. Nyt kun oma tutkielmanikin päätyi osaksi tätä systeemiä, oli lopputulos aluksi melko hikeennyttävä: 23 % tekstistäni löytyi Turnitinin tietokantojen teksteistä!

Alkupaniikki meni kuitenkin ohi, kun kävin selailemassa, että mistä tuo melkein neljäsosa oikein tulee: no viiteluettelostahan se. Varsinaisen tekstin osalta tutkielmani sai kuitenkin puhtaat paperit, joten hätä ei ollutkaan tämän näköinen.

Turnitin on kaksiteräinen miekka. Toisaalta sitä on kritisoitu siitä, että se asettaa opiskelijan lähtökohtaisesti syylliseksi, jolloin opiskelija on se, jonka täytyy todistaa syyttömyytensä plagioinnin kannalta. Toisaalta se antaa tietynlaista suojaa omalle tekstille, sillä esim. oman tutkielman lähettäminen Turnitiniin saattaa sen ison masiinan hoteisiin, jolloin joku sinun tekstiäsi kopioiva jää kiinni rysän päältä.

No, jos omatunto on puhdas, ei ohjelma aiheuta huolen häivää.

Nyt odotellaan tutkielman hyväksymistä ja opintopisteitä tilille. 

7.5.2017

Viimeisiä opintopisteitä satelee

Kiinan jatkokurssi II on nyt suoritettu; nyt on sitten tätä kiinan kielen taivalta 5 kurssia ja neljä lukukautta takana. Vedin tästä vitosen, niin kuin kaikista muistakin kiinan kursseista, alempaan en tyydy :) Tässä arvosanajakauma:


Myös muita opintopisteitä on satanut pussiin: LuK-harjoitustyö (9 op), kemian tieteellinen viestintä I ja suullinen viestintä I (yhteensä 4 op). Harkkatyö oli se, missä valmistin pimeässä loistavia aineita. Tieteellinen ja suullinen viestintä oli tiedonhaku- ja oikeakielisyysopetusta, opponointia ja esiintymisharjoittelua lopullista Kemian Keväässä esiintymistä varten. Koin kurssit varsin hyödyllisiksi, sillä kandintutkielman opponointikierroksia oli sen verran monta (odotas kun lasken... vertaispalaute kanssaopiskelijalta, yleinen opponointitilaisuus monelta opiskelijalta yhtä aikaa ja opettajan korjausehdotukset), että tekstin pitäisi olla nyt ehdotonta priimaa!

Tutkielma on vielä menossa tarkistusmyllyssä kandiohjaajallani. Sitten kun se sieltä palaa, niin se menee printtiin ja sitten otan kandinpaperit ulos tästä ahjosta!

6.5.2017

Kandivuosi pähkinänkuoressa


Minä pitämässä esitelmääni "Pitkäkestoiset loisteaineet – mekanismi ja synteesimenetelmät". Kuva Satu Mikkola.


Tämä kandikevät oli kyllä suoraan sanottuna melkoinen stressiprässi. Deadlineja oli paljon, ja sitten päälle lävähti vielä tuo kiinakilpailu, yhdistystoiminta ja muut mukavat. Kipeäksi en onneksi tullut, varmaan stressistä johtuvan raivoisan kortisolituotannon ansiosta. Nyt kun tämä tavarajuna on pysähtymässä, niin saan varmaan jonkun maailmanluokan taudin saman tien :D

Kandivuosi pähkinänkuoressa:

30.9. mennessä pitää ilmoittautua LuK-harjoitustyöhön. Se, kelle ilmoittaudut, riippuu linjavalinnastasi. Itse laitoin sähköpostia epäorgaanisen kemian vastaavalle jo joskus heinäkuussa, hyvissä ajoin siis.

31.10. mennessä (toisen periodin alussa) LuK-harjoitustyön aloitus. Omassa aiheenani oli pitkäkestoisten loisteaineiden synteesi, jonka postasin tuossa alkuvuodesta tähän blogiinkin.

13.1. mennessä LuK-tutkielman aiheen noutaminen professorilta tai yliopistonlehtorilta. Eli pommitetaan sähköpostilla tai kävellään hänen työhuoneeseensa kyselemään aihetta.

3.3. mennessä LuK-työselostuksen palautus. Oma selostukseni paisui 55-sivuiseksi hirviöksi; ehkä vähemmälläkin olisi päässyt.

21.4. mennessä LuK-tutkielman ensimmäisen version palauttaminen.

19.4.–16.5. LuK-kypsyysnäytteen kirjoittaminen tenttiakvaariossa.

25.–27.4. LuK-esitelmä Kemian Kevät -tapahtumassa. Kenraaliharjoitukset ovat tätä edellisellä viikolla. Kemian Kevään viimeisen päivän iltana on iltajuhla, jossa pukukoodi on vähän fiinimpi kuin esitelmässä, jonka porukka pitää t-paidassa, hupparissa jne.

31.5. mennessä FM-HOPSin (maisterivaiheen opintosuunnitelma) laadinta vastuuprofessorin kanssa.

31.7. mennessä LuK-tutkinnon todistusanomus. Jos on suorittanut tutkinnon kolmessa vuodessa, tilille lävähtää syksyllä automaattisesti 500 €.

Nämä kolme vuotta ovat olleet kyllä antoisia. Polkuun on kuulunut kaikenlaista... yliopistomatematiikan alkujärkytys, eksentriset opettajat, hauskat hetket kavereiden kanssa, tyttöystävän tarjoama korvaamaton tuki, olutta, viskiä, hylättyjä, vitosia, kiinan kielen hullumaista tankkaamista... Olisi tässä kolmen vuoden aikana huonompaakin voinut keksiä :)

23.4.2017

Kiinan puhumisen SM-kisat koettu!

Kuva: Confucius Institute.


Perjantaina olikin kuumottavat hetket kiinan puhumisen SM-kisoissa, kun lausuin tekstiäni ja runoani satapäisen yleisön edessä. Taso oli älyttömän kova. Pelkästään ykkös- ja kakkossija ilmoitetaan, muut saavat sitten "Excellent performance" -sertifikaatin, ja tässä onkin omani:




Itselläni ei ollut aikaa valmistautua näihin kisoihin, joten menin vaan lukemaan paperista, mikä tarkoittaa tuolla automaattista diskausta ykkös- ja kakkossijasta, mutta oli mukava kun voittajien julkistusta tuomari puhutteli minua:

"I would like to speak to Sami Vuori. I want to ask you, how many years have you been living in China because you speak Chinese just like a native."

Sanoin siihen sitten vaan, että en oo käynytkään Kiinassa ja tuomari hämmästeli :D Mutta joka tapauksessa ulkoa opettelu on se avain tässä kisassa ja sen avulla voittaa. No, nyt on vuosi aikaa miettiä ja harjoitella ensi vuotta varten.

Ykköspalkinnon saaja pääsee Kiinaan edustamaan Suomea MM-kisoihin, ja kakkossijan saaja pääsee katsomaan ilmaiseksi. Tämän vuoden kakkossijan saaja taktikoi hienosti vastamalla väärin helpoimpaan kysymykseen (jokaiselta kysyttiin kolme kysymystä, jotka oli annettu opeteltavaksi etukäteen), ettei hänen tarvitsisi mennä tuohon kuumottavaan tilaisuuteen vaan pääsisi nauttimaan pelkästään katsomisesta :D

Hieno kokemus joka tapauksessa ja oli hieno edustaa Turun yliopistoa, vaikka jalat tärisivät vähän lavalla kun 100-päinen yleisö Kiinan suurlähettilästä myöten katsoi viiltävän tuijotuksen kanssa suoritustani.

Palkinnoksi sain kuvasanakirjan ja muuta pientä. Ensi vuonna sitten uudestaan, kun olen käynyt Kiinassa ja valmistautunut paremmin, eikä tuolloin ole kandintutkielmia tiellä!

Alla kaikki osanottajat ja järjestäjätahoa.


Niklas Lavonen, Amanda Kohmo, Julie Yu-Wen Chen, Xinsheng Li, Jolanta Żabicka, Aaro Haavisto (korkeakoulusarjan voittaja), Nguyen Dung, minä, Benjamin Forsman (lukiolaissarjan voittaja), Arho Mahlamäki (korkeakoulusarjan 2. sija), Essi Vaarasto (lukiolaissarjan 2. sija) ja Hong Wang.

8.4.2017

Auton jäähdyttimen muuttaminen manuaaliseksi

Vanhan kunnon Volkswagen Golfini vauhtipyörän hammasratas on runnoutunut siihen kuntoon, että nyt se ei enää käynnisty ja makaakin siksi vanhempien pihalla. Ostin kuitenkin uuden auton, vuoden 1987 Nissan Sunny 1.3 LX:n (no, uuden ja uuden).



Suurimpina vikoina kyseisessä pirssissä oli jäähdyttimen tuulettimen ja automaattiryypyn toimimattomuus. Jäähdyttimen ongelman selvitin: jäähdyttimen rele eli sähköinen kytkin, jolle lämpötila-anturi antaa signaalin käynnistää tuuletin, oli otettu pois. Muutama muukin rele oli poistettu, enkä ollenkaan tiedä, että miksi. Perin outoa.

No, hain Biltemasta sähköjohtoa, valollisen kytkimen ja sulakerasian ja asensin itse auton kojelautaan tuon kytkimen, josta tuulettimen saa lyötyä käyntiin.


Asennuskaavio on tällainen:


1.4.2017

Anatis ry Opetus- ja kulttuuriministeriössä 31.3.2017



Hieman riskaabelia kirjoitella tästä aprillipäivänä, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnissä korkeakouluhaku-uudistuksen mietintäkierros, ja meidät eli Anatis ry kutsuttiin kyseiseen työryhmään, joka pidettiin eilen.

Tilaisuus lähti käyntiin tarvittavien tietojen antamisella, eli katsottiin, mikä määrä amiksia on hakenut yliopistoihin (v. 2014) ja ammattikorkeakouluihin, sitten siirryttiin kehittämishankkeiden esittelyyn, jossa puhui Metropolian projektipäällikkö. Hän kertasi, että tällä hetkellä amiksen todistuksia ei hyödynnetä juuri lainkaan, ja että nykyään heidät valitaan vain pääsykokeiden perusteella. Suunnitelmissa onkin tulevaisuudessa yhteispistevalinta, jossa arvotetaan toisaalta todistusta joiltain osin ja testataan pääsykokeella sitten jotain muuta osa-aluetta. Tämä on projekti, jossa ammattikorkeat työskentelevät yliopistojen kanssa yhteistyössä ja koittavat löytää parhaan mallin. Mitään päätöksiä ei vielä ole tehty, ja tätä varten eilen istuttiinkin tuolla.

Kiinnostavina tunnuslukuina tuli ilmi se, että v. 2014 yliopisto-opintoihin amistaustalla hakevia oli 13 %, ja sisään päässeitä oli 7 %.

Seuraavaksi oli Helsingin yliopiston puheenvuoro, jossa käytiin pääasiassa läpi sitä, mitä hakijalta vaaditaan Helsingin yliopistossa ja millaista yliopistossa opiskelu on: englannin ja ruotsin kielen taitoa, matemaattisia ja äidinkielellisiä taitoja yms. Sen jälkeen puhuja kertoi, että ammattikoulutodistusten perusteella hakeminen tulee olemaan erittäin haastavaa, sillä todistuksia on kymmeniä erilaisia jo nyt, puhumattakaan siitä, miten eri vuosien todistukset sitten vaihtelevat. Miten ne pisteytetään niin, että arvosanat ovat vertailukelpoisia muiden tutkintotodistusten kanssa, ja myös niin, että ylioppilaat eivät joudu huonompaan asemaan? Toisaalta jonkinlainen ratkaisu pitää löytää ja pääsykokeiden tilalle keksiä jotain, sillä tämä järjestelmä on todella kallis. Tämän vuoksi kyseessä on ennennäkemättömän sekainen soppa.

Tämän puheenvuoron jälkeen tuli ammatillisen koulutuksen reformin esittely, ja sitten syötiin lounasta ja siirryttiinkin työpajoihin, missä oli pienempi porukka. Aiheina olivat:

1. Ammatillisen koulutuksen tutkintotodistusten hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa (arviointiasteikko, eri vuosina suoritetut tutkinnot, arvosanojen pisteytys ym.)

2. Erilaiset tavat osoittaa korkeakouluopinnoissa tarvittavaa osaamista (valintakokeet, soveltuvuuden testaaminen, alakohtaisen tai geneerisen osaamisen testaaminen)

3. Toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö ja vaihtoehtoiset valintatavat (esim. avoin yms.)

4. Opiskelijavalinta 2030: kuinka korkeakoulujen opiskelijat tulisi valita tulevaisuudessa?

Itse kuuluin kakkosryhmään. Esittelykierroksen jälkeen tämä porukka oli hyvin kiinnostunut Anatis ry:stä ja olivat hyvillään siitä, että ryhmässä on ihminen, jolla on oikeaa substanssiosaamista tästä aiheesta, jota käsitellään parhaillaan. Keskustelu pyöri siinä, että kun kustannuksia täytyy saada alas, niin pitää olla jonkinlaisia vaihtoehtoisia tapoja valita opiskelijoita. Itse toin esille sen, että pääsykokeet ovat varsin hyvä mittari mittaamaan henkilön kelpoisuutta akateemiseen maailmaan. Heitin radikaalin ehdotuksen, että nyt kun kustannukset pitää saada alas, niin tehokkaaksi järjestelmän saisi, jos esim. luonnontieteellisillä pääsykokeet automatisoitaisiin (= kokeet netissä), jolloin ohjelma tarkistaisi oikeat vastaukset. Näin on esim. esikarsinnassa sosionomitutkinnon hakuprosesseissa, ellei muitakin.

Pääsykoesysteemiä kurmootettiin siltä osin, että asiaan liittyy myös valituskierrosaspekti, joka on erityisen kallis ja aikaa vievä, varsinkin niillä aloilla, joissa henkilö on panostanut huomattavasti rahallisesti pääsykoetta varten (lääkiksen valmennuskursseillahan valitussysteemi on todella helppo, sillä opettaja tekee sen pyynnöstä maksutta).

Työryhmän jäsenet olivat melko yksimielisiä siitä, että pääsykoe todella on paras tapa selvittää henkilön kelpoisuuden opintoihin. Työryhmä pyysi oikein puheenvuoroa, että minkälaisena itse olen kokenut tämän prosessin, ja sanoin että pääsykoe on mielestäni hyvä indikaattori siitä, mikä yliopistossa opetetun tiedon taso tulee olemaan, ja että mikä ratkaisu tulevaisuuden hakuprosessiin ikinä tuleekin, niin se ei saa pettää hakijaa.

Vaihtoehtoisia hakuprosesseja mainittiin muutama: "kurkistuskurssi" eli ilmeisesti ammattikoulun aikana tarjottava yliopistokurssi, jonka läpäisemällä saisi oikeuden opiskella yliopistossa, ja tämä kurssi voitaisiin myös hyväksilukea sitten yliopistossa.

Todistushakemisesta todettiin sen kymmenien erilaisten todistusten keskinäisen suhteuttamisen lisäksi se sudenkuoppa, että huonoilla todistuksilla ihmiselle muodostuisi lasikatto, jos pääsykokeita ei olisi.

Seuraava liittyy pääosin ammattikorkeaan, mutta ryhmässä tuotiin esille myös se, että jos pääsykokeet päätetään kuitenkin pitää, niin prosessia pitänee parannella niiltä osin, että jos esim. lähihoitajaksi valmistunut hakee sairaanhoitajaksi, niin häneltä ei kannata testata potilaan kohtaamiseen liittyviä valmiuksia, sillä ne lienevät selviö.

Työryhmän henki oli todella kollegiaalinen ja tunsin, että kaikkien mielipiteitä kuunneltiin, pidettiin hyvinä ja tasavertaisina. Totesin lopuksi, että minulla suurin huoli on siitä, että uudistuksessa on jotain sellaista, joka heikentää amisten hakemista yliopistoon. Porukka tuntui olevan yhtä mieltä siitä, että hakumotivaatio ei saa heikentyä. Lopussa käsitellyistä asioista tehtiin dia:


Mitä tavoitellaan?
Selkeyttä, hakijaystävällisyyttä, tasa-arvoa, ennakoitavuutta

Mikä estää muutosta?
Soveltuvuuden arviointitarve
Yliopisto vs ammattikoulu -vastakkainasettelu
Ammatillisen koulutuksen erityispiirteet pitää säilyä − ei muokata ammattikouluista puolilukiota

Mitä pitäisi muuttaa, jotta tavoitteeseen päästään?
Valtakunnallista yhteistyötä ja sitoutumista

Konkreettiset ehdotukset?
Aineistokokeet, joissa testataan alan tarvitsemia ajattelutaitoja (kallis)
Kaksi pääväylää (todistukset ja osaamisen näyttö)
Soveltuvuuden arvioinnin tarveharkinta (vrt alalla siirtyminen) eri aloilla
Kiintiöiden käyttö (ammattikoululaiset ja lukiolaiset)

Kiintiöt eivät saaneet kannatusta, sillä nytkin on kuulemma kiintiöitä riittämiin eri aloilla.

Tämän jälkeen mentiin takaisin suureen saliin, jossa jokainen ryhmä esitteli esiin tulleet asiansa:


Ryhmä 1: Ammatillisen koulutuksen tutkintotodistusten hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa (arviointiasteikko, eri vuosina suoritetut tutkinnot, arvosanojen pisteytys ym.)

- yleinen jatko-opintokelpoisuus tulee säilyttää
- kiintiöissä ongelmana tasa-arvo
- muutoksen estäjänä toimii rahoitusargumentti
- todistuksia ei saada sähköisesti (on tosin muuttumassa nyt, kun Ylioppilasrekisterin ammattikouluvastine, KOSKI-järjestelmä, tulee)
- onko ammattikoulujen arvioinnissa laatueroja?
- koulutusasteiden yhteistyön tiivistäminen tärkeää
- opettajien legitimiteetti säilytettävä: opettajalla viimeinen sana arvosanassa
- konkreettiset ehdotukset: OKM muuttaa amiksen arvioinnin 1−5 (tapahtunee)
- korkeakoulut: hakukohteiden määrän vähentäminen?

Ryhmä 3: Toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö ja vaihtoehtoiset valintatavat (esim. avoin yms.)

Toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö ja vaihtoehtoiset valintatavat
- opiskelijat suorittavat opintoja avoimessa korkeakoulutuksessa "omaehtoisesti" tai korkeakoulut tekevät yhteistyötä paikallisten toisen asteen oppilaitosten kanssa ja rakentavat korkeakouluihin johtavia polkuja
- ammatillisen koulutuksen opiskelija voi suorittaa korkeakouluopintoja tai niihin valmentavia opintoja koulutuksen aikana
- opintoja sisällytetään toisen asteen tutkintoon
- korkeakoulu hyödyntää suoritettuja opintoja opiskelijavalinnassa sekä hyväksilukee suoritettuja opintoja tutkintoon

Ryhmä 4: Opiskelijavalinta 2030: kuinka korkeakoulujen opiskelijat tulisi valita tulevaisuudessa?

- ehdotus: otetaan kaikki sisään, mutta ongelmana esim. kemialla labratilat ja muutenkin luokkien ja luentosalien riittäminen. Ja mitä tapahtuu porukalle, joka putoaa? Mittaako alkukarsinnoista pääseminen todella motivaatiota; tippuuko porukka sitten myöhemmillä vuosiluokilla?
- kysymys: miten nykyinen pääsykoemalli testaa menestymistä opinnoissa?
- opiskelija voisi rakentaa jonkinlaisen oman tutkintonsa valikoidessaan kursseja sieltä täältä
- pitäisikö lukion/amiksen loppuvaiheessa tehdä jonkinlaista suuntautumista yo:hon?
- opiskelijavalinta 2030: rakenteet pitää miettiä uudelleen ja miettiä myös, mitä työelämä edellyttää


Nyt ydintyöryhmä jatkaa asian käsittelyä, josta se etenee sitten ylempiin portaisiin.

29.3.2017

Kesätyöpaikka saatu

Työhaastattelu taisi mennä melko hyvin, sillä sain kuin sainkin kesätyöpaikan Uudestakaupungista Yaralta! Tämä onkin nyt sitten ensimmäinen työpaikka yliopistotaipaleellani, ihan hienoa päästä työn syrjään tässä vaiheessa. Ja saa kerättyä pienen pesämunankin vaihdon ajalle!

21.3.2017

Työhaastattelu

Tein lauantaina videohaastattelun Yaralle Uuteenkaupunkiin, missä oli kesälaborantin homma vapaana. En ole ennen tehnyt videohaastatteluja, mutta täytyy sanoa että tykkäsin kovasti. Siinä saa itse mietiskellä vastaustaan pienen tovin ja vastata rauhassa kysymyksiin.

Torstaina on sitten haastattelu paikan päällä. En olekaan vähään aikaan ollut haastattelussa, mutta eiköhän se hyvin mene. Katsotaan, josko tärppäisi. Paikka ainakin on sellainen, missä haluaisin työskennellä.

Työmatka-ajoa tulee n. 80 km per suunta päivässä, mikä on sama kuin Kemiralla ollessani, eli ei ongelmaa.

10.3.2017

Kiinaan!

Viime tiistaina se tuli, eli sähköpostiin kilahti hyväksymispäätös vaihtoon Turun yliopiston puolesta! Lähden ensisijaiseen vaihtoehtooni, Shenzhenin yliopistoon, jossa oleskelen syyslukukauden eli reilu 4 kuukautta opiskelemassa kiinan kieltä. Hieno homma! Nyt vaan stipendihakemukset vireille ja kirppiksiltä katselemaan matkalaukkuja!


Erittäin osuvasti Finnair alkaa tehdä lentoja Shenzhenin naapurikaupunkiin Guangzhouhun, ja reitti kestää lokakuuhun saakka. Guangzhoun ja Shenzhenin välillä kulkee metro, joten yliopistolle päässee ongelmitta.

26.2.2017

Amiksesta lääkikseen

Ollaan Anatis ry:ssä joskus mietitty, että mitenköhän lääkiksessä on lukiottomia opiskelijoita, ja nyt asiaa valotti Savon Sanomat, joka kirjoitti 21-vuotiaasta sähköasentaja Sami Halmelasta, joka pääsi lääkikseen ammattikoulupohjalta. On kyllä kivikova kaveri!

Artikkelin pohjalla on kiinnostavia tunnuslukuja:

Suurimmalla osalla on yo-tutkinto 

Vuonna 2015 Suomen yliopistoissa opiskeli 160 725 opiskelijaa.
Yliopisto-opiskelijoista vain 3 712 eli 2,3 prosenttia oli sellaisia, joilla oli ammatillinen tutkinto, mutta ei ylioppilastutkintoa. 
Lääketieteen opiskelijoita oli tuolloin yhteensä 6 275, joista vain 0,37 prosentilla oli ammatillinen tutkinto, mutta ei ylioppilastutkintoa. 
Oikeustieteen opiskelijoissa vastaava prosenttiosuus oli 0,9 prosenttia, kasvatustieteissä ja psykologiassa 2,32 ja kielitieteissä 1,39. 
Syksyllä 2016 alkaneeseen lääketieteen koulutukseen hakeneista 291 ei ollut suorittanut ylioppilastutkintoa. Näistä hakijoista viisi eli 1,72 prosenttia sai ja vastaanotti paikan. 
Oikeustieteen vastaava luvut ovat 288 hakijaa, joista kahdeksan eli 2,78 prosenttia sai ja vastaanotti paikan. 
Prosessi, kemian ja materiaalitekniikassa ilman yo-tutkintoa hakeneita oli 45, joista kaksi eli 4,4 prosenttia sai ja vastaanotti paikan.
(teksti Kia Kilpeläinen, Savon Sanomat)

17.2.2017

Pimeässä loistava kyltti - valmis!



Kuukausia siinä meni, mutta tänään tuli valmista. Kandityöni eli Pimeässä loistavan kyltin valmistus valmistui tänään lopultakin, kun tein viimeisenkin osuuden eli sen kyltin. Mittaukset, raportti ja muut olivat valmiina, mutta kyltti piti hoidella viimeiseksi. Apuun tuli kandiohjaajani Mika, joka hankki vanhan kunnon liimapuikon, jonka jättämiin jälkiin töpöttelin sitten noita pimeässä loistavia aineita. Tällainen siitä tuli:


Kyltissä lukee 无机化学 eli epäorgaaninen kemia kiinaksi. Tämä on tietynlainen paluu juurille, sillä ensimmäiset havainnot kestoluminesenssista (eli tästä ilmiöstä) ovat tuhannen vuoden takaisesta Kiinasta, jossa maaleihin sekoitettiin helmenkuorimursketta, joka sai maalaukset hohtamaan pimeässä.

Työraportistakin tuli melkoinen. Viikkojen mittaan se paisui ja paisui, kunnes saavutti viimeisen sivumääränsä: 54 sivua. Nyt on tyytyväinen olo, mutta vielä pitää kirjoittaa toinen osuus kandista: tutkielma.

14.2.2017

Kemian laitos ei ole kaavoihinsa kangistunut...

...toisin kuin joskus ajattelin. Tänä keväänä, kun hommaa on ollut enemmän kuin riittävästi, pääsimme purkamaan tuntojamme kemian tavoiteaikataulusta vastaaville opettajille, ja he ottivat sen hyvin vastaan ja veivät eteenpäin johtoryhmän käsiteltäväksi. Esim. LuK-tutkielman aikataulu on todella tiukka ja siihen päälle vielä muut kurssit, niin me opiskelijat olimme yhtä mieltä siitä, että harva onnistuu tässä. Tutkielman esityksen siirtoa ehdotettiin, mutta se tuli niin lyhyellä varoitusajalla, että sitä ei voitu tehdä.

Onneksi eräällä kurssilla saimme yhdessä opettajan kanssa neuvoteltua parhaan suoritustavan: aluksi aikataulussa oli pitkän pitkä esitys sijoitettuna jonnekin pahaan kohtaan tässä parin viikon sisällä, kun pitäisi kirjoittaa tutkielmaa samaan aikaan, mutta se siirrettiin sitten toukokuulle (jolloin tutkielmien kirjoittaminen on ohi). No, tämä kun ei kaikille opiskelijoille sopinutkaan, kun porukka on menossa töihin, niin sovimme sitten, että esitykset tehdään PowerPoint-kalvoina nettiin ja sieltä saa sitten itse kukin käydä lukemassa ne.

Olin suunnattoman tyytyväinen tähän ratkaisuun, koska se purki paineita tästä tutkielmankirjoitusajasta. Kemian laitos ei olekaan aivan kaavoihinsa kangistunut, vaan neuvotteluvaraa on. Selvästi arvostavat opiskelijoitaan :)

27.1.2017

Viikon kemikaali: natriumhydroksidi NaOH

Natriumhydroksidi on vahva emäs, joka on monille tuttu aine viimeistään kotona löytyvistä kemikaaleista, joita käytetään viemäritukosten avaamiseen (esim. Mr. Muscle ja kaiken maailman viemärirakeet). Olen itse käyttänyt sitä laboratorioanalyyseissa pitkin työelämää ja niiden kokemusten perusteella täytyy sanoa, että sen kanssa saa olla todella varovainen. Kun esim. hapon voi vain pestä suoraan pois, on natriumhydroksidi hieman ongelmallisempi siinä mielessä, että se tuppaa jäämään sellaiseksi niljakkaaksi kerrokseksi iholle ja vettä pitää valuttaa pitkään. Veden kanssa reagoidessaan muodostuu lämpöä, mikä lisää sen polttavuutta iholla.

Puhtaana natriumhydroksidi on valkoista, kiinteää raetta tai jauhetta, mutta sitä myydään kotikäyttöön 10-prosenttisena vesiliuoksena. Teollisuudessa käytetään yleisesti 50-prosenttista vesiliuosta, joka on juoksevuudeltaan jo miltei geelimäistä. Raemuodossa se alkaa reagoida ankarasti ilmankosteuden kanssa (hygroskooppinen) ja klimppiintyy nopeasti erottamattomaksi kasaksi niin kuin Turkinpippuri-karkit.

Alla on lueteltu muutamia käyttökohteita.

Etsaus

Ainetta voidaan käyttää alumiinin etsauksessa, koska alumiini nappaa hapen natriumhydroksidilta, joka puolestaan nappaa hapen vedeltä. Vedestä jää jäljelle kaksi vetyä, jolloin muodostuu vetykaasua. Tässä on video natriumhydroksidista, joka syövyttää alumiinitölkin, jättäen jäljelle pelkän muovikelmuetiketin:




Ja tässä reaktio folion kanssa:


Saippuan valmistaminen

Olen itse päässyt käyttämään natriumhydroksidia saippuan tekemisessä ammattikoulussa. Natriumhydroksidia sekoitetaan rasvaan, jolloin siinä olevat triglyseridit reagoivat emäksen kanssa muodostaen glyserolia ja saippuaa.

Ruumiiden hävittäminen

Kyllä, niin groteskilta kuin se kuulostaakin, voidaan tätä ainetta käyttää ja on käytettykin niin ihmisruumiiden kuin eläinraatojenkin hävittämiseen, joka pohjautuu itse asiassa yllä kerrottuun saippuan valmistamiseen: natriumhydroksidi alkaa reagoida ruumiin rasvojen kanssa, jolloin muodostuu saippuaa. Se myös hyökkää niihin kemiallisiin sidoksiin, jotka pitävät lihan kasassa. Lopuksi astiassa on kahvinvärinen seos liuennutta kudosta, ja luut ovat niin hauraita että niitä voi rikkoa käsin.

Wikipedian mukaan Italiassa ja Meksikossa sarjamurhaajat ovat hävittäneet natriumhydroksidin avulla useita satoja ruumiita, muuttaen ne saippuaksi. Vähän laillisemmassa käytössä tätä emästä käytetään hävittämään auton alle jääneitä eläimiä ja joskus myös tuotantoeläimiä, sillä natriumhydroksidi on halpa ja tehokas kemikaali.

Alla olevassa videossa (kohdasta 4:00) näkyy, miten kanankoipi liukenee natriumhydroksidiin. Karua katseltavaa, joten herkimmät älköön vaivautuko.



Kirsikkana kakun päällä video iPhonesta NaOH:ssa:

26.1.2017

Kolmannen vuoden kevät = raakaa suorittamista

Luulin, että kakkosvuoden syksy olisi ollut paha, mutta se ei tässä kolmannen vuoden kevään alussa tunnu enää miltään. Työtä on niin paljon, että siitä olisi jakaa parillekin ihmiselle, tai ainakin tuntuu siltä. Joka viikko on tehtävä seuraavat asiat:

– kirjoittaa Siirtymämetallien bioepäorgaaninen kemia -kurssin luennoista (eli lukea muutaman kymmentä sivua englanninkielistä tekstiä) 4–6 sivua esseetä
– kirjoittaa Laskennallinen kemia ja molekyylimallinnus -kurssin luennoista 2 sivua esseetä, lisäksi pitää tutustua joka luennon aiheeseen ennalta ja tehdä 3 kysymystä ja merkata 3 tärkeintä pointtia
– laskeskella Ympäristökemian laskut ja tehdä nettitehtävät
– tehdä kiinan jatkokurssin tehtävät ja opetella uudet sanat
– ujuttaa jonnekin väliin labrassa käynti
– tehdä labrojen raporttia
kirjoittaa kandintutkielmaa

Huhhuh. No, onneksi tässä on parisen kuukautta aikaa kirjoitella tuota kandia. Sen jälkeen onkin sitten valmis luonnontieteiden kandidaatti ja sitten on se hetki, jolloin korkein opiskeluasteeni ei enää ole ammattikoulu :O

Viisas opiskelijatuutorini sanoi tuossa pari päivää sitten, että kolmannen vuoden kevät on kyllä hirveä; joko teet kandin ja labrat hyvin tai sitten teet kurssit hyvin. On harvinaista, että saat tehtyä kaikki kunnialla.

Business Chinese -kurssin kanssa kävi niin, että kun saimme tietää pakollisen Kemian tieteellinen viestintä -kurssin luennot, niin ikävästi kahdeksan niistä osui päällekkäin tuon kanssa, jolloin päätin olla menemättä sinne. Harmittaa todella, mutta ehkä tässä tilanteessa tuon tuomat lisätehtävät (essee kiinaksi jokaiseksi tunniksi) olisivat olleet vähän liikaa.

22.1.2017

Turku voitti Tampereen

Turku on päihittänyt Tampereen Folding@home-maratonissa (sodassa), jonka julistin marraskuussa! Tiimiimme liittyi pari hurjaakin hurjempaa konetta, jotka laskostivat proteiineja reilussa kuukaudessa niin, että Tampere päihitettiin tuosta vaan! Nollasta lähdettiin ja tänä aamuna luku näytti reilua 870 000:tta, huhhuh!



Hienoa työtä, Emilyn ja lanurmi, keitä ikinä olettekaan!


21.1.2017

Jätin juuri vaihto-opiskeluhakemuksen!

Nyt laitettiinkin taas toinen vaihde päälle opinnoissa, laitoin nimittäin vaihto-opiskeluhakemuksen vetämään yliopiston kansainvälisiin palveluihin. Koska olen niin innoissani kiinan kielestä, oli luonnollinen valinta tuo lohikäärmeiden maa. Ykkösvaihtoehtona on Kantonin maakunnassa etelässä sijaitseva Shenzhen (jonka tehtaista kaikki Kiina-rompe tulee), toisena Shanghai ja kolmantena Pekingin Renminin yliopisto.

Jonnekin näistä käy toivottavasti matka sitten ensi syksynä.


Ennen päätöstä alkaa edes harkitsemaan vaihto-opiskelua piti ottaa selvää, mitä koko juttu maksaakaan ja mitä avustuksia saa. Tässä joitain lukuja, mitä olen miettinyt:

+ yliopistolta tulee 1800 €:n stipendi
+ opetushallitus maksaa 1000 €:n matka-avustuksen, ja lisäksi The China Scholarship Council maksaa n. 185 € kuukausittain sen lisäksi, että se maksaa asunnon, opiskelumateriaalit ja terveydenhuollon
+ 150 € lisää opintolainaa kuukaudessa

– lentoliput 400 – 900 €
– viisumi 60 €
– rokotteet (Twinrix x 3) 180 €
– amiksen tutkintotodistuksen virallinen käännös stipendihakemukseen, 185 €

Lukukausimaksuja ei tarvitse maksaa, sillä yliopistolla on kahdenväliset vaihtosopimukset näiden paikkojen kanssa.

Kaiken lisäksi piti miettiä, että mitä siellä sitten pitäisi opiskella? Kiinalaisilla yliopistoilla on harvinaisen huonot nettisivut, eikä auta vaikka niitä lukisi kiinaksikaan, mutta sain selville että kaikissa näistä opetetaan kiinan kieltä. Laitoin siis motivaatiokirjeeseen, että tulen opiskelemaan kiinan kieltä. Kemia jää siis taka-alalle, koska haluan keskittyä pelkästään kielitaidon kartuttamiseen.

Toivottavasti lykästää!

19.1.2017

Ruokatrendit


Tämä oli hyvä ja uutta näkökulmaa avaava tutkimus, joskin artikkeli ja varsinkin sen otsikko oli luotu ehkä hitusen provosoivahkosti. Oma käsitykseni on, että monet harrastavat tälle analogisia juttuja tietämättään, koska ihmiset eivät aina itsekään ymmärrä käyttäytymisensä tarkoitusperiä. Varsinkin kohta, jossa kerrottiin, että sushiravintoloissa käyvä ei aina edes pidä sushista, oli kaikkein mielenkiintoisin, ei varmasti vain omasta mielestäni. Onko niin, että sushista tykkäämätön ihminen käy sushiravintolassa ja syö sushia, ei syö sushia vaan ottaa jotain muuta tai ei syö mitään ja istuskelee vain kavereiden kanssa? En tiedä.

En päässyt itse tutkimukseen käsiksi, mutta pystyn kuvittelemaan, miten joku statuksestaan - tai ei niinkään siitä, vaan sosiaalisista ympyröistä tulevasta statuksen varmistuksesta - epävarma henkilö yrittää keinotekoisesti kivuta sosiaalisesti ylemmäs (jos tällaista "ylempää" on edes olemassa) tekemällä asioita, joita hänen sosiaaliseen tasoonsa oletetaan kuuluvan. Esimerkiksi nyt tämä sushiravintoloissa käynti. Ihmisen joukkoon kuulumisen ja hyväksytyksi tulemisen tarve on hurjan iso motivaattori hänen toiminnassaan.

Tämä ei siis tarkoita sitä, että kaikki, jotka käyvät syömässä sushiravintoloissa, ovat automaattisesti tällaisia henkilöitä, vaan että kaikki hifistely, ruoka nyt päällimmäisenä, luo loistavan alustan erottua muista ja kivuta tässä apinoiden sosiaalisessa rakennelmassa toiselle oksalle. Kaikki, mikä erottaa henkilön "alemman oksan" porukasta, koetaan sellaiseksi, että sitä kannattaa tehdä.

Huomaan tässä yhtäläisyyksiä muidenkin asioiden kanssa. Itse käytän identiteettini tukemiseen Facebook-postauksia, jossa haluan esiintyä pesunkestävänä nörttinä postaamalla niitä iänikuisia Excel-juttuja ja sen semmoisia. Uskonkin, että jos nörttiyden katsottaisiin olevan sosiaalisesti korkeassa asemassa meidän yhteiskuntarakenteessamme (mitä se ei välttämättä ole, mutta voi tai voisi silti olla, vaan alakulttuuri, jonka mielikuviin liitetään enemmän tai vähemmän hienhajuiset, ES-tahraiset t-paidat, tunkkaiset makuuhuoneet ja runkkukalsarit), niin varmasti olisi myös ihmisiä, jotka tekisivät excelöintiä, koodaamista ja muita asioita vain sen vuoksi, että he haluavat (eikä välttämättä tietoisesti) a) joko nostaa sosiaalista statustaan, tässäkin tapauksessa keinotekoisesti ja määritellen "korkeuden" ja yleensäkin koko rakennelman tasot ad hoc tai b) pysyäkseen ja vahvistaakseen - ei välttämättä identiteettiään, vaan - sitä, miltä näyttää muiden, varsinkin sen oman oksan porukan, silmissä. Tähän ei välttämättä sisältyisi sitä, että ihminen oikeasti tekee näitä asioita niiden tekemisen vuoksi, vaan sen vuoksi, että sitä odotetaan heiltä tai että heillä on jokin muu motivaattori kuin se, että se on vain mukavaa puuhaa.

Tutkimus ei siis väitä, että kaikki sushiravintoloissa käyvät esittävät jotain, eikä kyseessä mielestäni ole lainkaan nollatutkimus, niin kuin niin moni artikkelin (otsikon) lukenut on tässä päässyt jo sanomaan. Yhtä menetelmää kritisoivaa sanaa en ole tutkimuksesta vielä nähnyt, vaan ad hominemeja ja ties mitä älyttömyyksiä liudan. Tutkimus on hyvin kiinnostava, mutta sen tulokset voidaan vielä tietysti lytätä, niin kuin kaikille tutkimuksille on ominaista. Sitä odotellessa.

15.1.2017

Haluatko miljonääriksi? -voittosummat vuosien varrella

Katsoin viime kuussa pari jaksoa uutta Haluatko miljonääriksi? -ohjelmaa ja tulin miettineeksi, että voittosummat menevät jännästi, siis että ne eivät mielestäni mene samoin portain kuin menivät ysärillä markkaversiossa. Aloin tutkia asiaa Excelin voimin ja sain vahvistuksen ounastelulleni: portaat eivät tosiaan ole samanlaiset, vaan nykyversiossa viimeisen ja toiseksi viimeisen kysymyksen välillä on huomattava korkeusero verrattuna aiempaan.




9.1.2017

Haastattelu kokonaisuudessaan

Sain Studentumin Koulutusliitteen käsiini tamperelaisen kaverini avustuksella (kiitti Anton!), ja tässä tuo haastattelu olisi nyt kokonaan. Teksti © Studentum / Tanja Huutoniemi.


Noh, tuosta tulikin aika pientä tekstiä. Tässä nuo osaset, jos näistä näkisi lukea vähän helpommin.




Kovaa asiaa: hapetus-pelkistysreaktion tasapainottaminen (hapan liuos)

Edellisessä osassa käsittelin neutraalissa liuoksessa tapahtuvan reaktion tasapainottamista, ja tässä pureudun nyt hieman monimutkaisempaan tapaukseen eli tasapainotukseen happamassa liuoksessa.

Otetaan reaktio

$Cr_2O_7^{2-} (aq) + HNO_2 (aq) \longrightarrow Cr^{3+} (aq) + NO_3^- (aq)$

joka tasapainotetaan. Selvitetään atomien hapetusluvut ja kirjataan ylös osareaktiot.

$\stackrel{\text{+6}}{Cr}_2\stackrel{\text{-2}}{O}_7 (aq)\stackrel{\text{+1}}{H}\stackrel{\text{+3}}{N}\stackrel{\text{-2}}{O}_2 (aq) \longrightarrow \stackrel{\text{+3}}{Cr} (aq) + \stackrel{\text{+5}}{N}\stackrel{\text{-2}}{O}_3 (aq)$

Osareaktio 1:

$\stackrel{\text{+6}}{Cr}_2\stackrel{\text{-2}}{O}_7 (aq) \longrightarrow \stackrel{\text{3+}}{Cr} (aq)$
Kromin varaus muuttuu +5:stä +3:een eli se vastaanottaa kolme elektronia eli pelkistyy.

Osareaktio 2:

$\stackrel{\text{+1}}{H}\stackrel{\text{+3}}{N}\stackrel{\text{-2}}{O}_2 (aq)  \longrightarrow \stackrel{\text{+5}}{N}\stackrel{\text{-2}}{O}_3 (aq)$

Typen varaus muuttuu +3:sta +5:ksi eli se luovuttaa kaksi elektronia, siis hapettuu.

Nyt hapettuva ja pelkistyvä atomi ovat selvillä, joten tasapainotus voidaan aloittaa. Tasapainotetaan kaikki muut paitsi O ja H, eli tässä tapauksessa vain osareaktion 1 kromi (osareaktiossa 2 typen määrät ovat jo tasapainossa):

$Cr_2O_7^{2-} (aq) \longrightarrow 2 Cr^{3+} (aq) $

Tasapainotetaan happi lisäämällä $H_2O$, nyt kumpaankin osareaktioon.

$Cr_2O_7^{2-} (aq) \longrightarrow 2 Cr^{3+} (aq) + 7 H_2O (l) $
$HNO_2 (aq)  + H_2O (l) \longrightarrow NO_3^- (aq) $

Tasapainotetaan vedyt lisäämällä $H^+$.

$Cr_2O_7^{2-} (aq) + 14 H^+ (aq) \longrightarrow 2 Cr^{3+} (aq) + 7 H_2O (l) $
$HNO_2 (aq)  + H_2O (l) \longrightarrow NO_3^- (aq) + 3 H^+ (aq)$

Seuraavaksi tasapainotetaan elektronit. Voimme huomata, että ensimmäisessä osareaktiossa siirtyy kolme elektronia yhtä kromia kohti, joten kahta kromia kohti siirtyy siis kuusi elektronia. Osareaktion vasemmalle puolelle tulee siis kuusi elektronia:

$Cr_2O_7^{2-} (aq) + 14 H^+ (aq) + 6 e^- \longrightarrow 2 Cr^{3+} (aq) + 7 H_2O (l) $

Kakkososareaktion kohdalla elektroneja siirtyy kaksi ja ne tulevat vasemmalle puolelle:

$HNO_2 (aq)  + H_2O (l) \longrightarrow NO_3^- (aq) + 3 H^+ (aq) + 2 e^-$

Nyt osareaktiot näyttävät tältä:

$Cr_2O_7^{2-} (aq) + 14 H^+ (aq) + 6 e^- \longrightarrow 2 Cr^{3+} (aq) + 7 H_2O (l) $
$HNO_2 (aq)  + H_2O (l) \longrightarrow NO_3^- (aq) + 3 H^+ (aq) + 2 e^-$

Näihin pitäisi saada nyt vielä sama määrä elektroneja, joten osareaktio 2 pitää kertoa kolmella, jotta elektroneja saadaan kuusi, kuten osareaktiossa 1.

$Cr_2O_7^{2-} (aq) + 14 H^+ (aq) + 6 e^- \longrightarrow 2 Cr^{3+} (aq) + 7 H_2O (l) $
$3 * [HNO_2 (aq)  + H_2O (l) \longrightarrow NO_3^- (aq) + 3 H^+ (aq) + 2 e^-]$

Tästä saadaan:

$Cr_2O_7^{2-} (aq) + 14 H^+ (aq) + 6 e^- \longrightarrow 2 Cr^{3+} (aq) + 7 H_2O (l) $
$3 HNO_2 (aq)  + 3 H_2O (l) \longrightarrow 3 NO_3^- (aq) + 9 H^+ (aq) + 6 e^-$

Yhdistetään reaktiot:

$Cr_2O_7^{2-} (aq) + 14 H^+ (aq) + 6 e^- + 3 HNO_2 (aq)  + 3 H_2O (l) \longrightarrow$
$2 Cr^{3+} (aq) + 7 H_2O (l) + 3 NO_3^- (aq) + 9 H^+ (aq) + 6 e^-$

Elektronit kumoavat toisensa, ja sen lisäksi myös kolme vesimolekyyliä ja 9 vetyionia, jolloin jäljelle jää nettoreaktio:

$Cr_2O_7^{2-} (aq) + 5 H^+ (aq) + 3 HNO_2 (aq) \longrightarrow 2 Cr^{3+} (aq) + 4 H_2O (l) + 3 NO_3^- (aq)$

Teksti on suomennos ja mukaelma tästä esimerkistä.

5.1.2017

Haastattelu isojen lehtien välissä

Eilen tuli ulos haastatteluni, joka löytyy Koulutusliitteestä Aamulehden, Satakunnan Kansan, Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien välistä. Vielä en löytänyt nettiversiota, vaikka sellaisenakin se on tuloillaan ja luettavissa kolmisen kuukautta. Mutta nyt jos haluat lukea tuon, niin kaiva esille joku noista eilisistä lehdistä ja avaa tuo Koulutusliite :)

Kuvan otti Anton Juhola

Kovaa asiaa: hapetus-pelkistysreaktioiden tasapainottaminen (neutraali liuos)

Nämä ovat ykkösvuoden kemian opiskelijoiden suurimmat hankaluudet, ja siksi ajattelinkin ojentaa auttavan käteni ja näyttää, miten homma hoidetaan kotiin. Otetaan esimerkiksi nyt aluksi ihan normaali tasapainotus ilman happoja ja emäksiä sekoittamasta. Sanotaan vaikkapa, että meillä on hapetus-pelkistysreaktio

$Cu^+ (aq) + Fe (s) \longrightarrow Fe^{3+} (aq) + Cu (s)$


joka pitäisi tasapainottaa. Käytetään puolireaktiomenetelmää eli tarkastellaan yksittäisiä reaktioita, ottaen huomioon seuraavat seikat:

– yksiatomisissa molekyyleissä atomien varaus on 0, esim, $N_2$ = 2 · 0 = 0 
– jos yhdisteen tai atomin perässä ei ole yläindeksissä varausta, sen nettovaraus on nolla, esim.
$NaCl$ = $Na^+ + Cl^-$ = +1 + –1 = 0 
– jos yhdisteen tai atomin perässä on yläindeksissä jokin luku, sen nettovaraus on yläindeksin luku, esim.
$SO_4^{2-}$ = $S^{6+} + 4 · O^{2-} $ = +6 + 4 · (–2) = –2

Kirjataan ylös osareaktiot.

Osareaktio 1:

$\stackrel{\text{+1}}{Cu} (aq) \longrightarrow \stackrel{\text{0}}{Cu} (s)$
Kuparin varaus muuttuu +1:stä 0:aan eli se vastaanottaa yhden elektronin (e:n varaus on –1) eli se pelkistyy.

Osareaktio 2:

$\stackrel{\text{0}}{Fe} (s) \longrightarrow \stackrel{\text{+3}}{Fe} (aq)$ 
Varaus muuttuu 0:sta +3:ksi eli rauta luovuttaa kolme elektronia eli hapettuu.

Näiden tietojen nojalla lisäämme osareaktioihin niihin kuuluvat elektronit:

${Cu^+} (aq) + e^- \longrightarrow{Cu} (s)$
${Fe} (s) \longrightarrow {Fe^{3+}} (aq) +  3 e^-$ 

Nyt osareaktioiden elektronit pitää tasapainottaa, joten kerrotaan ensimmäinen reaktio kolmella:

$3 {Cu^+} (aq) + 3 e^- \longrightarrow 3 {Cu} (s)$
${Fe} (s) \longrightarrow {Fe^{3+}} +  3 e^-(aq)$ 

Laitetaan osareaktiot takaisin yhdeksi reaktioksi:

$3 {Cu^+} (aq) + 3 e^- +{Fe} (s)  \longrightarrow 3 {Cu} (s) +{Fe^{3+}} (aq) + 3 e^- (s)$

Elektronit kumoavat toisensa, joten reaktiosta tulee lopulta:

$3 {Cu^+} (aq) +{Fe} (s)  \longrightarrow 3 {Cu} (s) +{Fe^{3+}} (aq)$

Noin. Ei se ole tuon hankalampaa. Seuraavassa osassa käsittelen tasapainotusta happamassa liuoksessa, ja sen jälkeen emäksisessä.