16.4.2019

Amikset haastateltavina graduun

Olin eilen haastateltavana kasvatustiedeopiskelija Niina Pesosen graduun. Hän on tällä hetkellä saanut neljä amispohjalla yliopistossa opiskelevaa haastateltavaksi ja tähtää kymmeneen. Aiemmin meistä on tehty kvantitatiivista tutkimusta (Niina kertoi, että meitä olisi 2 % kaikista yliopisto-opiskelijoista), mutta nyt tulee tiettävästi ensimmäinen laadullinen tutkimus hänen toimestaan.

Haastattelu meni mielestäni todella hyvin, ja se kestikin 1 h 37 min. Voi melkein sanoa, että kukaan vieras ei ole koskaan ollut niin kiinnostunut elämästäni, kuin Niina oli, heh. Haastattelun päätyttyä tuntui jotenkin sellaiselta, että nyt pääsi jättämään jälkipolville jotain tietoa (vaikka anonyyminä tuleekin julkaisuun) itsestäni, ja että on todella hienoa ja tärkeää, että meidänlaisiamme tutkitaan. Että millaisia olemme. On sangen mielenkiintoista, jos joukosta löytyy jonkinlainen yhteinen nimittäjä, mutta voi olla, että olemme kaikki erilaisia luonteiltamme.

Jos olet akateeminen amis, niin suosittelen haastattelua ehdottomasti. Ota Niinaan yhteyttä nisope (utu.fi).

28.1.2019

Kiinantulkkina rehtoreille ja virkamiehille



Kolmen ja puolen vuoden kiinanopintojen kulminaatiopiste takana, olin nimittäin viime maanantaista keskiviikkoon meidän suomalaisten puolen tulkkina kiinalaisdelegaatiolle, joka kuuluu Kiinan opetusministeriön alaisuuteen.

Ensimmäinen päivä meni Turussa, toinen Salossa ja tänään oltiin vielä Turussa, jossa tehtiin yhteenveto projektista ja suunnitelmista Turun korkeakoulujen rehtoraatin kanssa.

Yksi mieleenpainuvimmista kohtaamisista oli Salossa käyminen. Siellä oli panostettu loistavasti vierailuun, esim. tangossa liehuivat molempien maiden liput, käteen lyötiin kiinankielisiä esitteitä ja kaiken lisäksi esittelijät olivat opiskelleet ulkoa kiinalaisia sanoja ja fraaseja (joiden lausuminenkin sujui loistavasti!). Tuli todella hyvä mieli kiinalaisten puolesta, kun asiat oli järjestetty näin hienosti.

Kiinalaiset olivat todella otettuja suomalaisten vieraanvaraisuudesta, ja lisäksi tykkäsivät Suomen luonnosta. Hyvin osuivat kelitkin kohdalle, kun saivat nähdäkseen koskematonta lunta.

Ilma oli hyytävä, mutta vastaanotto uskomattoman lämmin.

Itselleni tämä oli opettavainen kokemus siinä mielessä, että huomasin tarvitsevani vielä harjoitusta virkamieskielen kanssa. N. 200 sanaa merkkasin sanakirjaan tänä aikana, eli ne haltuun niin on taas vähän parempi kielen kanssa.

Kiitokset tästä mahdollisuudesta kuuluvat opettajalleni Wenli Zhulle ja rehtorin neuvonantajalle Mika Tirroselle.