13.5.2020

Pentti Kososen gradupalkinto 400 €

Sain tänään viestin, jossa kerrottiin, että graduni on valittu Pentti Kososen rahaston palkinnonsaajaksi. Aika hieno juttu, en ollenkaan odottanut tällaista enkä ole sitä hakenut, joten tuli ihan puskista.


2.5.2020

Vesijäähdytetyn tietokoneen rakentelua

Lähdin puljailemaan pitkästä aikaa vesijäähdytyksen kanssa.

Alkoi olla jonkinlainen tarve ihan hyvälle laskentakoneelle, jonka voi laittaa ruksuttamaan kvanttikemiallista laskentaa pitkäksi aikaa. Vanhastaan nurkista löytyi 8 GB DDR3-muistia, 250 GB:n kovo ja jäähdytin, mutta seuraavat setit piti käydä ostamassa:

- ASRock 970 Pro3 ja AMD FX-8120 (8 ydintä kellotettu 3,1→4,2 GHz), 57 € sis. postit (io-tech-foorumit)
- jäähdytysblokki prossulle, 20 € sis. postit (Huuto.net)
- piitahna, 12,90 € (Motonet)
- 5 m 10 mm:n muoviletkua, 7,50 € (Puuilo)
- uppopumppu Boyu, 17,80 € (Akvaterra.eu)
- muovirasia, 5,70 € (Talouspörssi)
- Antecin kotelo, 15 € (MuroBBS)
- virtalähde Corsair, 20 € (MuroBBS)
- ruuvisetti, 5,90 € (Verkkokauppa)
- 3 m 8 mm:n muoviletkua, 4,50 € (Puuilo)

Siitä sitten rakentelemaan näistä osista.




Kirkasta muoviletkua jouduin hankkimaan kahta eri sorttia, kun osa vanhoista letkuliittimistä olikin pienempiä kuin toiset. Pumppu ei aluksi inahtanutkaan, mutta osiin purkamisen ja kokoamisen jälkeen lähti lopulta nätisti käymään.




Letkuihin jätin kunnon pelivarat, että saa jäähdyttimen otettua ulkopuolelle tarvittaessa.

Näytönohjainta ei tässä koneessa ole, eikä emolevyltäkään löydy näyttöliitäntöjä, mutta eipä tuo haittaa. Asentelin kovalevylle valmiiksi toisella koneella Ubuntu 18.04:n, johon asensin VNC Serverin ja lisäksi ohjelmallisen dummynäytön pyörimään. Laittelin kovon kiinni, koneen päälle ja USB-porttiin WiFi-palikan → parin minuutin päästä sai koneeseen yhteyden kuin vettä vain.

Tein prossulle rasitustestin: laitoin kaikki kahdeksan 100 %:iin 3 tunniksi myllyttämään numeroita. N. tunnin päästä aloituksesta systeemi oskilloi maksimilämpötilan tuntumassa, joka oli n. 50 °C. Itse jäähdytysveden lämpötila oli n. 35 °C tuolla kipossa, eli aika jees.

Laitoin koneen optimoimaan yhden monimutkaisen yhdisteen, sodaliitin (Na8Al6Si6O24Cl2), rakenteen. Kone sai sen valmiiksi 24 tunnissa, mikä oli edelliseen prosessoriin (AMD Athlon II X2 220) verrattuna melkoinen edistysaskel: taisin pitää sitä neljä päivää laskemassa, kunnes sähkökatko laittoi laskennan uusiksi ja luovutin.

Kone saa nyt laskeskella laskujaan rauhassa autotallissa.




Yhteensä rahaa tähän projektiin paloi 176,30 €.

Vielä tehtävää:
- koppaan lisää tuulettimia, jotta ilma vaihtuu myös emolevyn ja kovon pinnalla paremmin
- ehkä vesiblokillisen nVidia 8800 GT:n laittaminen sisään (pyörii nurkissa tyhjän panttina)
- lisää muistia, koska jo sodaliitinkin laskemisessa pitää melkein mennä heittovaihtotiedoston puolelle
- autotallin siivous

29.4.2020

Kovaa asiaa: kuinka kauas sihteerin pöytä radioaktiivisesta lähteestä?

Tämä tehtävä kuului Säteilyn käyttö ja turvallisuus -kurssin tenttiin 27.4.2020, ja käyn sen nyt läpi tässä.

Annosnopeus 1 metrin päässä umpilähteitä sisältävästä kassakaapista on 0,014 mSv/h. Kuinka kaukana toimistotyöntekijän (väestöön kuuluva) työpisteen täytyy olla kassakaapista, ettei tästä säteilystä aiheutuva vuosittainen annosraja ylittyisi? Turvallisuusarviossa on määritetty laboratorion säteilyaltistumisen luokaksi 3 ja työntekijän vuosittainen työaika on määritetty olevan 1800 tuntia.
Aloitetaan kirjaamalla kaikki annetut tiedot:

$t$ = 1800 h
Luokan 3 väestöön kuuluvan henkilön maksimiannos vuodessa: ≤ 0,1 mSv (lähde)
Etäisyys $R_1$ = 1 m
Etäisyydellä $R_1$ annosnopeus $\dot{D}_1$ = 0,014 mSv/h


Lähdetään liikkeelle laskemalla, mikä henkilön saama maksimiannosnopeus $\dot{D}_2$ on, kun raja-arvona on vuodessa maksimissaan 0,1 mSv:

$\dot{D}_2 = \frac{\textrm{0,1 mSv/a}}{\textrm{1800 h/a}} = \textrm{5,}\overline{5}*10^{-5}\textrm{ mSv/h}$

Säteilyn intensiteetti on kääntäen neliöllisesti verrannollinen etäisyyteen R. Tässä radionuklidi pysyy vakiona, ja laskuissa voidaan olettaa aktiivisuuden pysyvän myös vakiona (päätetään sen olevan jokin hurjan ison puoliintumisajan omaava lähde). Annosnopeuden suhde on verrannollinen säteilyn intensiteettiin, joten laskutoimitus tehdään käyttäen verrannollisuuskaavaa

$\frac{\dot{D}_1}{\dot{D}_2}=\frac{R^2_1}{R^2_2}\Leftrightarrow R_2 = \sqrt{\frac{R^2_1*\dot{D}_1}{\dot{D}_2}}$.

$R_2 = \sqrt{\frac{(1\textrm{ m})^2*0,014\textrm{ mSv/h}}{\textrm{5,}\overline{5}*10^{-5}\textrm{ mSv/h}}} \approx 15,8745 \textrm{ m}$

Nyt täytyy olla tarkkana ja huomata, että lähtötiedoissa on alimmillaan 1 merkitsevä numero (1 m ja 0,1 mSv), joten tulos täytyy pyöristää yhden merkitsevän numeron tarkkuudelle, ja tällaisissa säteilylaskuissa tulos pyöristetään myös aina automaattisesti ylöspäin, jotta annettu annos ei ylittyisi. Tulos on siis ≥ 20 m.

13.4.2020

Turun Sanomien etusivulla

Me anatislaiset pääsimme eilen Turun Sanomien etusivulle kiipeämään tiedon portaita. Linkki artikkeliin: https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4919488/Ammattikoululaiset+yliopistossa++Yliopistoon+hakeminen+tuntui+yhta+kaukaiselta+asialta+kuin+kuuhun+lahteminen



Artikkeli oli sama, mitä Tylkkärissäkin, joten jos haluat lukea jutun, voit tehdä sen Tylkkärin sivuilla:
https://www.tylkkari.fi/kampus/taman-te-opitte-jo-lukiossa-luennoilla-hoetaan-kolme-opiskelijaa-kertoo-milta-tuntuu-tulla

1.2.2020

Anatislaisten haastattelu Tylkkärissä

Aleksi Saarinen ja Sami Vuori. Kuva: Teemu Perhiö.


Meistä tehtiin juttu uusimpaan Turun ylioppilaslehteen. Toimittaja Venla Valtanen kirjoitti todella hyvän artikkelin meistä lukiottomista yliopisto-opiskelijoista, ja päätoimittaja Teemu Perhiön kanssa vietettiin pari viikkoa sitten yksi iltapäivätunti poseeraten näissä rouheissa kuvissa. Hyviä tuli!

Koko juttu skannattuna:

1.12.2019

Tohtorikokeluus varmistui

Nyt se on varmaa: aloitan tohtoriopinnot 1.1.2020.

Mitä tässä miekan ja hatun oikeuttavassa rupeamassa sitten tehdään?

  • Kolme tieteellistä artikkelia, jotka ovat julkaistu alan tieteellisissä lehdissä. Näiden lisäksi yksi artikkeli, jonka ei tarvitse olla julkaistu.
  • Suoritetaan vähintään neljä syventävää luentokurssia.
  • Käydään kansainvälisissä seminaareissa joko esitelmöimässä tai esittelemässä tutkimustuloksia posterimuodossa.
  • Kirjoitetaan väitöskirja.
  • Väitellään.


Blogi jatkuu nyt ainakin sen neljä vuotta. Mennään siis päätyyn asti.

23.11.2019

Amiksesta tohtoriksi

Minä ja toinen tohtoriopiskelija Hannah juhlistamassa rahoitusten saamista. Hannah pääsi erittäin kilpailtuun PCS-ohjelmaan, jossa rahoitus on taattu yliopiston toimesta.

Se on nyt melko varmaa – aloitan tohtoriopinnot 1.1.2020. Aluksi piti hakea kaksivaiheisessa prosessissa oikeutta suorittaa tohtoriopintoja, ja sen aikana miettiä rahoituspuoli. Tällä hetkellä oikeus on taattu, ja rahoituskin on kunnossa: olen suorittamassa tohtoriopinnot Tampereen yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettavassa GlowTrack-konsortiossa, joka sai melkoisen potin rahaa Suomen Akatemialta:

Tässä on kuitenkin vielä yksi mutta: tohtoriopiskelijan paikka tuli yleiseen hakuun, ja jos joku minua pätevämpi henkilö hakee siihen, niin tällöin hänet tulee ottaa siihen.