28.3.2016

Flashcards with Excel


  Flashcards v1 in action.

So I've been wondering how to make a flashcards program for Chinese with the least amount of work, and I decided to go with Microsoft Excel and VBA. Why not use Quizlet, you say. Well, Quizlet doesn't show three languages like this (Hànzì, pīnyīn and the English translation), and modifying and adding stuff to this is a breeze.

It was an easy solution and took just a few hours to code it from scratch: just write a couple of simple macros and that's it. I always have fun while playing with Excel and, to be frank, coding in general! In Chinese you'd say

它对脑子很好!
Tā duì nǎozi hěn hǎo!
It's good for the brain!

Excel is such a masterpiece and it has been that for over 20 years! It's so versatile that the possibilities are practically endless. Some years ago  I coded a macro to gather weather data and fuel prices from a web site. After a while I stopped it gathering the fuel prices because it got me so mad. Fuel prices, I mean.

Just paste your word list to the Quiz_data sheet, beginning from the cell A2. The A column should contain the Hànzì, B should contain the pīnyīn romanization, and the C column the English translation.

If you're interested in the nuts and bolts inside the program, I'll explain a bit: it starts with setting the cursor to A1 in the Quiz_data sheet. When you go to the Quiz sheet and press "Next word", it goes to Quiz_data's A2 and pastes the character to Quiz's E2. It all happens nice & tidy to the user's eyes; only the last row of each function updates the screen so you won't see the ugly updating process with the program flickering about, only the result. Please check the macros yourself to see what is happening and when.

It's very simple and easy to use. If you find it useful, please comment :-)

Enjoy!



BTW: Don't forget to allow macros in Excel!

26.3.2016

90 km:n työmatka per suunta - hyvät ja huonot puolet

Muistelen lämmöllä työmatkojani Kemira Chemicalsille, jossa työskentelin laboranttina vuonna 2010 - 2013. Asuin tuolloin Urjalassa, ja kun emme voineet perhesyistä muuttaa, kävin joka arkipäivä töissä Äetsässä, 75 km:n päässä. Mistä sitten otsikon 90 km? No, Äetsään johtava tie menee lyhintä reittiä Urjalasta Punkalaitumen kautta, mutta se on hirvittävän mutkainen, pomppuinen, huono ja ennen kaikkea peurainen tie. Talvella sen ajamisessa siis kestää todella kauan ja on melko vaarallinen, sillä peuroja väistäessä kutsuu ojanpohja nopeasti, niin kuin miltei joka viikko Urjalan Sanomista sai lukea. Kesällä tuota tietä on mukava ajaa, kun Punkalaitumen jälkeen aukeava Punkalaitumenjoen laakso siintää edessä. Peuroja on silloinkin joka puolella, mutta ne on paremmin huomattavissa kun on valoisaa.

Kesäreitti. Kilometrimäärä on väärä, koska otin vain jonkun kohdan aloitus- ja lopetuskohdaksi.

Talvella valitsin siis isomman tien, ja matkaa tuli joka päivä se 184 km yhteensä. Tälläkin tiellä oli peuroja ja jouduin muutamaan otteeseen tekemään hätäjarrutuksen peuran eteen, mutta se ei ollut mitään Punkalaitumelle johtavaan tiehen verrattuna, jossa lokakuussa 2010 tein peurojen vuoksi keskimäärin kolme hätäjarrutusta viikossa. Inhottavia otuksia, olen yhden kanssa kolaroinut joskus vähän sen jälkeen kun olin saanut ajokortin, ei siis työmatkalla.

Talvireitti. Kilometrimäärä on väärä, koska otin vain jonkun kohdan aloitus- ja lopetuskohdaksi.

Aikaa isolla tiellä meni suunnilleen 1½ h (kesällä 1 h 15 min), mikä on sinänsä ihan mukava matka-aika. Matka sisälsi yhdet liikennevalot, joten matkan taittamisessa ei ollut juuri lainkaan ulkoisia tekijöitä. Siinä on kodin ja työn välillä sellaista pelkästään itselleen tarkoitettua "lepoaikaa", varsinkin kun Humppilan ja Huittisten välillä on 44 km:n suora, jossa ajetaan joko 100 km/h tai 80 km/h. Käyttöautona toimi uskomattoman luotettava ja löpöpihi Volkswagen Jetta 1.6D vuodelta 1989.





Kun joka arkipäivä oli ns. vapaa-aikaa auton ratissa yhteensä se 3 h, ehti siinä kuuntelemaan soittimesta kaikenlaista. Koska Jetassani ei radiota ollut, opiskelin japania ja kiinaa USB-muistitikulle tallennettujen äänitiedostojen avulla. Kuuntelin myös joka aamu edellisen päivän Ylen Aamupalan, ja kerran viikossa Parasta ennen- ja DJ Orion -setit.

Pitkä työmatka on myös siitä hyvä, että on mahdollisimman kaukana töistä, ja tämä oma matkani oli siitä hyvä, että se oli 90-prosenttisesti pelkkää rakastamaani maaseutua. Tässä pari kuvaa kyseiseltä reitiltä.

Ensimmäinen kevätsade vuonna 2012.

Ukkosmyrskyä pakoon vuonna 2012.

Näkymä Kokemäenjoelle Huittisten Ripovuorelta.

Usvainen pelto Punkalaitumella.

Lopuksi, kun muutimme Toijalaan, tuli työmatkasta 110 km pitkä eli ajelin 2 viimeistä kuukautta 220 km töihin ja takaisin.

Matkanteon huonoina puolina mainittakoon se, että kotiin päästyäni olin hetken aikaa melko väsynyt ajomatkasta. Toisena on se, että auton hajoaminen on huomattavasti hankalampi juttu kuin kaupungissa, sillä julkisia ei välttämättä kulje lainkaan valitsemallasi reitillä.

Tiivistettynä hyvät ja huonot puolet:

+ omaa aikaa
+ työpaikka (eli työasiat) kaukana
+ upeaa maaseudun lumoa (aamu-usvaiset pellot, järvensivut ja laaksot)
+ veroprosentti pieni (maksimaalisen hyödyn vuoksi kannattaa olla myös pihi auto, kuten oma 4,0 l / 100 km kuluttava Jettani)
+ kieltenopiskelumahdollisuus ajaessa

- ajon jälkeinen väsymys
- auton rikkoutuminen huono juttu maaseudulla
- polttoainekulut, jos vähänkin enemmän kuluttava auto

25.3.2016

Viikon alkuaine: vety (H)

Ajattelin alkaa pitämään tällaista viikon alkuaine -sarjaa blogissani. Listaan jokaisesta alkuaineesta tärkeimmät faktat ja numerot. Lista menee järjestyksessä: vety aloittaa sarjan.



Kemiallinen merkki
: H
Järjestysluku: 1
Kategoria: kaksiatomiset epämetallit
Ryhmä: 1
Jakso: 1
Lohko: s
Moolimassa: 1,00794 g/mol
Elektronia kuorilla: 1
CAS-numero: 1333-74-0
Olomuoto (NTP): väritön kaasu
Tiheys: 0,08988 g/l (0 °C, 101,325 kPa)
Sulamispiste: 14,01 K (-259,14 °C)
Kiehumispiste: 20,28 K (-252,87 °C)
Kiderakenne: heksagonaalinen
Hapetusluvut: 1, -1
Elektronegatiivisuus: 2,20 (Pauling-asteikko)
Nimen alkuperä: hydrogenes
Nimen tarkoitus: vedenmuodostaja: vettä muodostuu, kun vetyä poltetaan
Faktoja:
- n. 75 % koko maailmankaikkeuden massasta koostuu vedystä
- kevyin alkuaine
- vetykaasu on erittäin helposti syttyvää: syttymisraja ilmassa 4 - 76 %

17.3.2016

Viimeinen labratyö

Niin kuin aiemmin totesin, ovat nämä aineopintojen harjoitustyöt II mielenkiintoisia. Nyt tämä hauskuus on kuitenkin loppu, sillä eilen sain tämän kymmenen työn sarjan päätökseen. Kyseessä oli epäorgaanisen yhdisteen cis- ja trans-muotojen valmistaminen ja niiden vertailu spektrometrisesti.

Näissä käytettiin hurjia aineita; tässäkin työssä käytetty kaliumdikromaatti (K₂Cr₂O₇) aiheuttaa perimävaurioita, ja käyttöturvallisuustiedotteessa seisoo tällaista:

H372 Vahingoittaa elimiä pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa.
H330 Tappavaa hengitettynä.
H314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.
H272 Voi edistää tulipaloa; hapettava.
H301 Myrkyllistä nieltynä.
H312 Haitallista joutuessaan iholle.
H317 Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion.
H334 Voi aiheuttaa hengitettynä allergia-tai astmaoireita tai hengitysvaikeuksia.
H340 Saattaa aiheuttaa perimävaurioita.
H350 Saattaa aiheuttaa syöpää.
H410 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.
H360Fd Saattaa heikentää hedelmällisyyttä. Epäillään vaurioittavan sikiötä.

Hauska aine. Kobolttiyhdisteet ovat myös toinen tällainen vähän hurjempi yhdisteluokka. Nämä menevät melkein kuin sademetsän hämähäkkien väritykset: värikäs = vaarallinen.

Kaliumdikromaatin, oksaalihappodihydraatin ja veden reaktio on muuten tällainen:


Työohjeessa tätä nimitetään siirapiksi.

Nyt pitäisi vielä vääntää työraportti tästä, jonka jälkeen kurssista sataa 4 opintopistettä laariin.

16.3.2016

Yliopistohaku alkoi!

No niin, nyt on taas sitten se aika vuodesta, kun tuhannet nuorukaiset laittavat kuumeisesti hakemusta menemään yliopistoihin. Palvelu löytyy sähköisenä Opintopolku.fi-sivustolta, ja tässä on linkki ohjeisiin:

https://opintopolku.fi/wp/fi/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yhteishaku/

15.3.2016

Yliopistohaku on taas ovella!

Yliopistohaku alkaa huomenna keskiviikkona 16.3. ja päättyy keskiviikkona 6.4. klo 15. Laitan jälleen tänäkin vuonna hakemuksen menemään lääketieteelliseen, mutta täytyy sanoa, että nyt nälkä ei enää ole aivan niin suuri kuin aiempina vuosina. Muiltakin hakijoilta olen kuullut samankaltaista juttua, ja syy tähän on se, että olemme jo niin pitkällä kemian opiskeluissa. Mutta aina sinne kannattaa yrittää. Motivaatiota syö myös varmasti se, että nyt kun yliopistoihin tulivat ensikertalaiskiintiöt, niin sinne on yhä vaikeampi päästä jos on ottanut opiskelupaikan vastaan vuonna 2014 tai myöhemmin. Opiskelunsa ennen vuotta 2014 aloittaneet ovat ensikertalaiskiintiössä, mikä on melko outo homma.

Viime viikolla oli epäorgaanisen kemian tentti. Kurssi oli melko mielenkiintoinen ja odotan saavani tentistä kolmosen. Ruotsin uusintatentistä tuli nelonen :) Hieno homma, nyt on suullinen ja kirjallinen molemmat 4/4.

EDIT: Sieltähän se epäorgaanisen tentin tulos tulikin: kolmonen. Nyt keskiarvoni on 3,50000000000000000000000000000000000000000... :D