Kävimme kavereiden kanssa tällä viikolla 20 kilometrin päässä melkein Hongkongin rajalla sijaitsevassa Dongmenin ostoskylässä. Shenzhenissä asuva YuoTube-tähti serpentza esitteli paikkaa videolla viime kuussa, joten paremman käsityksen paikasta saa katsomalla hänen videonsa.
Dongmenin kävelykatu kuvattuna McDonald'sin terassilta.
Haeskelimme matkalaukkuja ja katselimme muutakin ostettavaa samalla, mutta itselleni tarttui vain matkalaukku. Aikamme tingittyämme lähti hieno musta kangaslaukku 300 yuanin eli 40 euron hintaan. Ostin toisen laukun, koska paluumatkalle on niin paljon tavaraa, että yhdellä laukulla ei selviä, ei tilan eikä painon puolesta. Taobao on ollut meinaan tehokäytössä... Ekstralaukun ruumamaksu on Finnairilla 60 €, joten sen verran joutuu pulittamaan lisää.
Dongmenin yksi kortteli oli melkoinen sokkelo, suorastaan labyrintti. Seinät olivat lattiasta kattoon joka puolelta "tapetoitu" kännykänkuorilla ja halpaelektroniikalla.
Käytävän jälkeen tulee kaksi uutta käytävää vasemmalle ja oikealle. Tämä toistuu useaan otteeseen.
Paikassa kävi myös jännä kulttuurillinen juttu: kävelimme yhtä käytävää, jossa vastaan tuli kaksi pikkutyttöä leikkimässä. Yhtäkkiä toinen alkoi huutaa täysillä "ulkomaalaisia, iskäää!!!!" (外国人，爸爸！！ [wàiguórén, bàba!!!]) ja itkemään. Isä oli varmaan varoittanut ulkomaalaisista. Muutenkin tässä paikassa katsottiin vähän pidempään ulkomaalaisia, ja huomasin että eräs tyttö tuli ottamaan varovaisesti salaa selfieitä niin, että me olimme taustalla.
Pikkutytön huuto oli mielestäni kuitenkin ihan oikeutettu. Olen kuullut (ja nähnyt), kuinka vähän länsimaalaiset ja ulkomaalaiset arvostavat kiinalaisia ja Kiinan kulttuuria ja tapoja ylipäätään. Vaihto-opiskelijat ovat kuulemma pahimpia. Riehumista, huutamista, töykeyksiä ja asioita, joita ei omassa maassa tekisi. En tiedä, mikä tähän ajaa, mutta itse ainakin pyrin olemaan samalla tavalla ihmisiksi kuin missä tahansa muuallakin. Vaihto-opiskelijoilla opiskelu on yleisesti prioriteettilistalla melko alhaalla, joten paikallisiin tutustuminenkaan ei varmasti kiinnosta kulttuurinvaihtomielessä.
Tulimme pois taksilla, jonka kuski oli melko varmaotteinen, joskin jopa kiinalaiseksi ehkä hieman liikaa hurjasteluun taipuvainen. En kuitenkaan valita, sillä matka meni rattoisasti katsellessa auringonlaskussa kylpevää Shenzheniä. Otin lyhyen videonkin, jonka muokkasin kunnioittamaan GTA: Vice Cityä.
Seuraava osa: 3.12.2017 – Kiipesin vuorelle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti