Matematiikka

Yliopistossa matematiikka lähtee lentoon melko nopeasti. Jos ajattelee, että siellä alussa käsiteltäisiin prosenttilaskuja tai ylipäätään laskuja numeroilla, niin metsään menee. Matematiikan peruskurssi A lähtee suoraan analyysistä ja on ymmärtääkseni lukion pitkän matematiikan kertausta. Kyllä. Pitkän matikan. Ensimmäisellä luennolla opetellaan matemaattisia merkintöjä eli esim:

Iso sigma on siis summan merkintä. Tuosta on helppo nähdä, mitä siinä tapahtuu, viimeisen yhtäsuuruusmerkin jälkeen olevalla osalla ei ole niinkään väliä. Se vain yleistää tuon jutun kaavaksi.

Sitten kun merkinnät ovat selvät, niin siirrytäänkin matematiikkaan. Ensimmäisinä asioina tulee todistus induktiolla ja funktioiden ominaisuuksia (maali- ja määritysjoukot yms.)

Tämä matematiikan kurssi oli kyllä itselleni melko kylmä suihku. Vielä harmillisempaa kaikesta mahdollisesta panikoivalle aloittelevalle opiskelijalle on se, että opettaja olettaa kaikkien käyneen lukion ja hokee sanontaa "tämä onkin koulusta tuttua". EI SE OLE! :D

Matematiikan tentistä sain 1:n (yo:n arvosteluasteikko on joko hyväksytty/ hylätty tai sitten hylätty/ 1 - 5).

Itselleni matematiikassa on ollut vaikeinta se, että kun en ole koskaan kehittänyt matemaattista ajattelutaitoani lukion penkillä, niin kaikki on pitänyt omaksua pikapikaa lyhyessä ajassa. Kun uutena tulee kaikki sellainen, mitä muut ovat jo vuosia harjoitelleet, niin siinä saa tehdä kovasti töitä ymmärryksen eteen.

Mutta mielenkiintoisia asioita luennoilla kyllä oli, ja opettaja on varsin perusteellinen. Olisi vain enemmän aikaa (hänkin valittaa siitä) perehtyä asioihin niin ymmärrys syvenisi. Opin tältä A-kurssilta esim. raja-arvojen laskutoimituksia, derivointia sekä hirvittävän kasan asiaa funktioista.

Yliopistolla oli myös sellainen kurssi kuin Matematiikan pohjatietokurssi, mutta kuulin siitä vasta hyvän aikaa sen jälkeen, kun kurssi oli alkanut eikä sinne voinut enää ilmoittautua.