Tämä oli hyvä ja uutta näkökulmaa avaava tutkimus, joskin artikkeli ja varsinkin sen otsikko oli luotu ehkä hitusen provosoivahkosti. Oma käsitykseni on, että monet harrastavat tälle analogisia juttuja tietämättään, koska ihmiset eivät aina itsekään ymmärrä käyttäytymisensä tarkoitusperiä. Varsinkin kohta, jossa kerrottiin, että sushiravintoloissa käyvä ei aina edes pidä sushista, oli kaikkein mielenkiintoisin, ei varmasti vain omasta mielestäni. Onko niin, että sushista tykkäämätön ihminen käy sushiravintolassa ja syö sushia, ei syö sushia vaan ottaa jotain muuta tai ei syö mitään ja istuskelee vain kavereiden kanssa? En tiedä.
En päässyt itse tutkimukseen käsiksi, mutta pystyn kuvittelemaan, miten joku statuksestaan - tai ei niinkään siitä, vaan sosiaalisista ympyröistä tulevasta statuksen varmistuksesta - epävarma henkilö yrittää keinotekoisesti kivuta sosiaalisesti ylemmäs (jos tällaista "ylempää" on edes olemassa) tekemällä asioita, joita hänen sosiaaliseen tasoonsa oletetaan kuuluvan. Esimerkiksi nyt tämä sushiravintoloissa käynti. Ihmisen joukkoon kuulumisen ja hyväksytyksi tulemisen tarve on hurjan iso motivaattori hänen toiminnassaan.
Tämä ei siis tarkoita sitä, että kaikki, jotka käyvät syömässä sushiravintoloissa, ovat automaattisesti tällaisia henkilöitä, vaan että kaikki hifistely, ruoka nyt päällimmäisenä, luo loistavan alustan erottua muista ja kivuta tässä apinoiden sosiaalisessa rakennelmassa toiselle oksalle. Kaikki, mikä erottaa henkilön "alemman oksan" porukasta, koetaan sellaiseksi, että sitä kannattaa tehdä.
Huomaan tässä yhtäläisyyksiä muidenkin asioiden kanssa. Itse käytän identiteettini tukemiseen Facebook-postauksia, jossa haluan esiintyä pesunkestävänä nörttinä postaamalla niitä iänikuisia Excel-juttuja ja sen semmoisia. Uskonkin, että jos nörttiyden katsottaisiin olevan sosiaalisesti korkeassa asemassa meidän yhteiskuntarakenteessamme (mitä se ei välttämättä ole, mutta voi tai voisi silti olla, vaan alakulttuuri, jonka mielikuviin liitetään enemmän tai vähemmän hienhajuiset, ES-tahraiset t-paidat, tunkkaiset makuuhuoneet ja runkkukalsarit), niin varmasti olisi myös ihmisiä, jotka tekisivät excelöintiä, koodaamista ja muita asioita vain sen vuoksi, että he haluavat (eikä välttämättä tietoisesti) a) joko nostaa sosiaalista statustaan, tässäkin tapauksessa keinotekoisesti ja määritellen "korkeuden" ja yleensäkin koko rakennelman tasot ad hoc tai b) pysyäkseen ja vahvistaakseen - ei välttämättä identiteettiään, vaan - sitä, miltä näyttää muiden, varsinkin sen oman oksan porukan, silmissä. Tähän ei välttämättä sisältyisi sitä, että ihminen oikeasti tekee näitä asioita niiden tekemisen vuoksi, vaan sen vuoksi, että sitä odotetaan heiltä tai että heillä on jokin muu motivaattori kuin se, että se on vain mukavaa puuhaa.
Tutkimus ei siis väitä, että kaikki sushiravintoloissa käyvät esittävät jotain, eikä kyseessä mielestäni ole lainkaan nollatutkimus, niin kuin niin moni artikkelin (otsikon) lukenut on tässä päässyt jo sanomaan. Yhtä menetelmää kritisoivaa sanaa en ole tutkimuksesta vielä nähnyt, vaan ad hominemeja ja ties mitä älyttömyyksiä liudan. Tutkimus on hyvin kiinnostava, mutta sen tulokset voidaan vielä tietysti lytätä, niin kuin kaikille tutkimuksille on ominaista. Sitä odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti