"Amiksilla ei oo elämässä sisältöä"

Olen ajatellut, että yliopistoon rikastuu poikkeuksetta suhteellisen välkkyä porukkaa, mutta ajatukseni menivät nyt uusiksi. Olin nimittäin tänään syömässä lounasta, kun istahdin kovalla volyymilla keskustelevan naiskaksikon viereen. En voinut olla kuulematta, kun he selailivat oman ainejärjestönsä (lakitieteellinen tiedekunta) lehteä ja arvottivat miespuolisia fukseja (1. vuoden opiskelijoita) kuvien perusteella. Tämä on mielestäni aika häröä, koska jos ajattelisin asian käänteisesti, eli jos kyseessä olisi mieskaksikko ruokalassa keskustelemassa ja nauramassa kovaan ääneen siitä, että onko henkilöllä x hyvät pohkeet tai perse, niin aika mautontahan se olisi.

Mutta homma kääntyikin sitten siihen, että he keskustelivat miten kurjaa on olla opiskelija. Toinen toivoisi työpaikkaa mistä tulevilla tuloilla voisi matkustella ja toinen otti esiin tuttunsa, joka on ammattikoulun suorittanut ja jolla pyyhkii hyvin. Nainen sanoi:

"Mua sieppaa se kun sillä menee niin hyvin ja se on vaan amis. Amiksilla on kyl kiva kun ne saa hyvää liksaa nopeesti mut sit niil ei oo elämässä mitään sisältöä."

Juttu jatkui jotenkin tyyliin "siis ei mulla oo mitään amiksia vastaan mut..."

En olisi uskonut, miten ahdasmielisiä mielipiteitä täälläkin kuulee. Aika jännä. Naiset olivat tosin vuonna -95 syntyneitä, joten oletan että heillä on suhteellisen naiivi käsitys vielä maailmasta. Musta on mustaa ja valkoinen valkoista jne. :)

Tappomeininkiä: fysiikan peruskurssi 2

Jopa mekaniikan kurssi, fysiikan peruskurssi 1 siis, oli hankala selättää, mutta sain tentistä onneksi 3:n! Nyt on kuitenkin uusi periodi uusine kujeineen, ja eteen tulikin fysiikan peruskurssi 2, jossa käsitellään sähköä ja magnetismia. Aihe on aivan järkyttävän hankalaa minulle, jolla aiheesta on lähtötiedot olemattomalla tasolla. En oikein osaa edes ajatella asioita tällä kurssilla loogisesti, koska kurssin lähtötaso on niin korkealla, että opin vain pieniä palasia sieltä täältä. Esim. se, että kondensaattorien kapasitanssi rinnankytkennässä on yhteenlasku, kun taas vastusten kohdalla lasketaan yhteen sarjaan kytketyt. Mutta kun perusteet asiasta eivät ole hallussa, niin on todella vaikea miettiä asioita.

Kurssikaveri on varsinainen haka näiden kanssa, ja hän auttoikin tänään minua selittämällä sähköopin alkeita ja hauskan muistisäännön, josta muistaa tärkeimmät kaavat:

WITUNPUIMURI

W = ItU, P=UI ja U=RI
W = työ
I = sähkövirta
t = aika
U = jännite
P = teho
R = resistanssi

Hauska muistisääntö, joka toimii!

Kävin tänään hakemassa yo-kylästä 4 €:lla lukion fysiikankirjan, joka koskettaa sähköä ja magnetismia. Jospa se tällä lähtisi!

Kotiviinin valmistus: osa 1

En malttanut olla dokumentoimatta kotiviinin valmistustani. Tässä tulee siis ohje loistavan halpaviinin valmistukseen. Tässä on kuvattuna oma tapani, jolla valmistaa kaksi 10 litran satsia, eikä tarvita siis sellaisia kalliita ja tilaavieviä saaveja mitä noissa marketeissa myydään, vaan lähdevesipullolla pärjää.

Tarvikkeet:

- Presto-kotiviinipakkaus (löytyy esim. Prismasta 15 €:n hintaan)

- 10 litran lähdevesipullo

- sokeria:
  - valkoviinille 4,0 kg (2,0 kg/ satsi)
  - omenaviinille 4,0 - 6,5 kg (2,0 - 3,25 kg/ satsi) tai
  - punaviinille 4,5 - 5,0 kg (2,25 - 2,5 kg/ satsi)

- desinfiointiainetta (samassa hyllyssä kuin viinitarvikkeet)

- vesilukko (sama kuin edellä)

- liimaa

- lämpömittari, jonka alue on 20 °C - 70 °C

- keittiövaaka, joka punnitsee vähintään gramman tarkkuudella
- letkua n. 1,5 m
- jokin lappoamisastia, esim. 10 litran muovilaatikko
- sukkahousut

Homma alkaa siitä, että tehdään lähdevesipullon korkkiin reikä, johon vesilukko asennetaan. Itse kaivelin Dremelillä jämptin reiän ja liimasin sen tiiviiksi Eri Keeperillä.

Aluksi tehdään alkuvalmistelut eli pestään lirauksella desinfiointiainetta koko lähdevesipönikkä ja huuhdellaan lopuksi kylmällä vedellä niin. Sitten aletaan viinintekoon.

Viiniohjeessa on maininta, että sokerin voisi laittaa pönikän pohjalle ja kaataa sitten kiehuvaa vettä päälle, mutta en luota siihen että lähdevesikanisteri kestää sitä, joten tehdään eri tavalla:

Leikkaa sukkahousuista sukkaosa ja laita puolet paketin marjoista sinne. Tee päähän solmu ja änge pötkö lähdevesikanisteriin.

Marjat pötkössä.

Laita kattilaan vettä pari litraa ja laita se liedelle. Kun vedessä alkaa näkyä kiehumisen merkkejä, niin kaada hiljalleen kilo sokeria sinne, sekoitellen koko ajan.

Sokeria rohkeasti sisään, se liukenee uskomattoman hyvin.

Kun tahmea liuos on valmis, ota se pois liedeltä ja odottele sen jäähtymistä n. 10 minuuttia. Kaada sitten koko liuos vesikanisteriin marjapötkön päälle. Liuos alkaa pian saada jo hieman kellertävää väriä, kun marjojen keltaisuus imeytyy nesteeseen.

Tee toinen keitos sokerilientä samoilla määrillä ja kaada sekin sitten kanisteriin. Nyt kanisterin nestepinnan pitäisi olla hieman alle puolenvälin. Kaada sitten sitruunahappopussista puolet (mittaa keittiövaa'alla) kanisteriin ja ravistele. Sitruunahappo tekee liuoksen pH:n otolliseksi hiivalle.

Sitruunahappopussista puolet menossa kanisteriin.

Mittaa liuoksen lämpötila. Kun se on n. 60 °C, on aika kaataa puolet entsyymipussista sisälle.

Lämpötila on entsyymille otollinen...

...joten kaadetaan entsyymipussista puolet kanisteriin. Tätä on niin vähän, että ehkä kannattaa annostella lusikalla sitä ja katsoa, minkä verran on puolet. Ellei satu löytymään esim. yläkuppi- tai analyysivaakaa kotoa :D

Kanisteria voi hieman heilutella, että entsyymi sekoittuu kunnolla. Sitten annetaan pönikän olla rauhassa kaksi tuntia.

Kun kaksi tuntia on kulunut, ota viinihiiva-/ ravintosuolapussista puolet ja laita se turpoamaan 35-asteiseen veteen 10 minuutiksi, jonka aikana olisi tarkoitus täyttää kanisteri vedellä ja saada koko liuoksen lämpötilaksi n. 35 °C.

Viinihiiva laitettu likoamaan 35-asteiseen veteen.

Sitten tosiaan käydään kanisterin kimppuun. Mittaa siis kanisterin liuoksen lämpötila (alkulämpötila) ja arvioi, paljonko sitä liuosta siellä on (alkutilavuus). Saamme kehittämälläni hienolla alkemistisella kaavalla arvion siitä, minkä asteista vettä tarvitaan täyttöön.

Sitten vaan hanasta sen lämpöistä vettä mitä kaava antaa, ja sinulla pitäisi olla lopulta n. 35-asteista liuosta kanisterissa. Helppoa ku heinänteko!

Lopputäyttö.

Sitten kun se 10 minuuttia on mennyt, niin kaada hiivaliuos kanisteriin.

Hiivaliuoksen "dekantointi" syömäpuikon avulla :)

Sekoittele kanisteria hieman, että hiiva sekoittuu oikein kunnolla. Sitten homma onkin tältä erää valmis, seuraavana on vuorossa kaksi viikkoa tiukkaa odottelua ja pikkupoikamaista pönikän tirkistelyä muutaman päivän välein.

Laita siis pönikkä johonkin vedolta ja auringonvalolta suojattuun paikkaan, jossa lämpötila on tasainen 20 °C - 24 °C. Hiiva kuolee yli 30 °C:n lämpötilassa, joten ei mihinkään lattialämmitettyyn tilaankaan mielellään. Sitten vaan vesilukkoon MAX-merkkirajoihin asti vettä ja korkki kiinni. Vesilukkoonkin kuuluu se punainen korkki laittaa kiinni, ilma kyllä pääsee sen raoista pois.

Lopuksi sinulla pitäisi olla tällainen pönikkä menossa johonkin kaappiin tms.

Kun viini alkaa käydä, vesilukko alkaa pulputtaa ja astiassa alkaa näkyä kaasunmuodostusta. Jos haluaa käyttää viinin aivan loppuun asti (= maksimoida alkoholit), niin käymiseen menee se kaksi viikkoa (ja sen lisäksi vielä viikko kirkastumista yms.). Käyminen alkaa hidastua loppua kohden, joten ei paniikkia kun vesilukko ei pulputa enää samalla innolla kuin alussa :)

Osa 2 siis kahden viikon päästä!

EDIT: Alla vielä videoita kaasunmuodostuksesta ja pulputuksesta 12 tunnin jälkeen hiivan lisäämisestä.

Jos jollain on jotain kokemusta viininteosta, kommentteja, vinkkejä makuun tai muuhun liittyen niin kommenttia vaan :)

EDIT:
Osa 2: http://amiksestayliopistoon.blogspot.fi/2014/12/kotiviinin-valmistus-osa-2.html
Osa 3: http://amiksestayliopistoon.blogspot.fi/2014/12/kotiiviinin-valmistus-osa-3.html
Osa 4: http://amiksestayliopistoon.blogspot.fi/2014/12/kotiviinin-valmistus-osa-4.html

Kotiviini

Höh, en olekaan vielä maininnut yhtä opiskelijaelämän tärkeimmistä asioista eli juhlimista! Bileitä, sitsejä ja yleistä riehuntaa järjestetään erittäin aktiivisesti: melkein joka viikko on jotain meininkiä tiedossa. Itse en nyt ole opiskeluiltani kerinnyt moneenkaan juhlaan, mutta alkuaikoina orientaatioviikon tienoilla ehti käydä kaikenlaisissa tapahtumissa.

Pari viikkoa sitten oli Hullu tiedemies -sitsit eli vähän muodollisemmat juhlat, joissa oli tietty pukukoodi ("hullu tiedemies"), laulu raikasi ja alkoholi virtasi. Sitsit - ja miksei muutkin bileet - ovat mukava tapa tehdä tuttavuutta kanssaopiskelijoihin.

Mutta koska alkoholia kuluu, niin on lompakkoystävällisintä tehdä omat litkut. Marabello on Alkossa tällä hetkellä halvin hinta-alkoholisuhteeltaan oleva juoma (9,39 €, 0,75 l, 21 % -> puhtaan etanolin hinta 5,96 senttiä per millilitra). Kun kotiviinin valmistaa itse, niin 20 litran aineksille tulee hinnaksi alle 20 €. Eli litra on n. euron, ja kun antaa käydä loppuun asti, niin prosentit lähentelevät 14:ää. Puhtaalle alkoholille tulee siis hintaa n. 0,71 senttiä per millilitra. Alkon tavaran litkiminen humalahakuisesti tulee siis yli 8 kertaa kalliimmaksi kuin omien juomien.

Voisin kirjoittaa seikkaperäisen ohjeistuksen opiskelijaviinin valmistuksesta. Tämä oli ensimmäinen satsini ikinä, ja ihan hyvin sen valmistus meni. Viinistäkin tuli ihan juotavaa, vaikka ei millekään El Tiempon tasolle ylläkään.

Suosittelen. Ihan nättejä pullojakin tulee, kun etiketin askartelee itse :)

Oma viinini, Vinum Aboensis, Turun viini :)

Tämän verran tuli ekasta 10 litran satsista. Puolet aineista vielä jäljellä, joten eiköhän laiteta taas pönttö käymään!

Och samma på svenska

Yliopistossa ruotsi on pakollinen aine, josta pitää suorittaa vähintään ns. "virkamiesruotsin" kurssi. Kurssiin kuuluu sekä suullinen että kirjallinen tentti, jossa saa pelotteluiden mukaan olla maksimissaan vain viisi samankaltaista virhettä,

Onneksi nyt yliopisto on lanseerannut ruotsin kielen valmennuskurssin 1. vuoden opiskelijoille. Kurssi on alimitoitettu halukkaisiin nähden, mutta itse onneksi pääsin sisään. Kurssilla kerrataan lukion ruotsia aina artikkeleista partisiippeihin.

Itse muistan käyneeni amiksessa yhden ruotsinkurssin, jossa opeteltiin muistaakseni laboratorioalan sanastoa. Ruotsintaitoni ovat äärimmäisen heikot, mutta yllättäen kieli tulee jostain syvältä selkäytimestä (varmaan yläasteajoilta) tällä kurssilla. Olen huomannut, että ruotsi saa vallan loogisia piirteitä, kun "suodattaa" lauseet englannin kielen sääntöjen läpi eli ajattelee miten asia esitettäisiin englanniksi. Kaikkiin asioihinhan tämä ei päde, mutta joihinkin. Esim. ruotsissa sanonta

"valmistuin 2007" menee "jag utexaminerade 2007"

eikä englannin mukaan:

"I graduated in 2007" -> "jag utexaminerade i 2007"

Myös muita pikku ongelmia tulee vastaan, kun ajattelee asiat englannin kautta:

"haluaisin tulla kemistiksi" -> "jag skulle vilja bli kemist".

Ei siis:

"jag skulle vilja bli en kemist" (engl. "I'd like to become a chemist")

Kyllä se ruotsi tästä... Tällä kurssilla opettaja puhuu onneksi suomea opettaessaan, mutta sitten virkamiesruotsin kurssilla opettaja kuulemma puhuu vain ruotsia ja opettaa kielioppiasiatkin ruotsiksi... Yikes! Välillä kuulostaa siltä, että esim. yli hilseen menevä fysiikan sähkö- ja magnetismikurssi ei ole mitään verrattuna virkamiesruotsiin. No, se nähdään sitten ensi syksynä kun kurssi tulee ajankohtaiseksi.

Liitteenä tämän valmentavan kurssin ensimmäinen sanakoe. Ihan hyvin meni :)

iPad opiskelun apuna

Täytyy sanoa, että iPad on opiskelun tukena valtavan hyödyllinen laitos. Tämä pätee tietysti kaikille tableteille. Vaikka laitteeni onkin ensimmäisen sukupolven nuhapumppu, niin silti se toimii loistavasti mm. PDF-lukulaitteena. Useat tuhatsivuisten yliopisto-opuksien PDF-versiot ovat huomattavasti helpompia kantaa mukana kuin oikeat kirjat. Tietysti plaraamista ei voi laitteella tehdä, mikä on elektronisten vempainten huono puoli. Ja, no, onhan kirjoissa akkukesto käytännössä katsoen ikuinen.

Vaikka tälle iPadille ei enää saakaan uusimpia ohjelmia (Apple haluaa että porukka ostaa uuden laitteen), niin silti softaa löytyy vaikka kuinka. Tänään matematiikan luennolla oli hieman 3D-mallinnusten teoriaa, jossa otin esille QuickGraphin ja katselin graafeja mieluummin sieltä kuin paperitulosteesta.

iPad toimii myös mm. moolimassalaskimena, jaksollisena järjestelmänä, laskimena, kalenterina ja nettiselaimena.

Lounaasta vielä

Turun yliopiston välittömässä läheisyydessä olevassa ravintola Assarin ullakossa on aina vähän väliä tarjolla älyttömän hyviä tortilloja! Tänäänkin oli härällä ja sipulilla ja ties millä jumalten mausteilla täytetty mehevä tasku... Niin hyvää, ja koko aterian hinta tosiaan päätähuimaava 2,60 €! Opiskelijalle siis, voimassaolevalla opiskelijakortilla ;)