Ei ainakaan tähän mennessä ole tarvinnut. Yliopistolla on siinä mielessä asiat hyvin, että sillä on oma kirjastonsa, josta löytyy useampia kappaleita kutakin kurssikirjaa. Kemian perusteissa käytetään englanninkielistä Steven S. Zumdahlin Chemical principles -kirjaa, jota tosiaan löytyy kirjastosta varsin mukavasti. Fysiikan peruskurssilla kirjana on University Physics with Modern Physics.
Tosin täytyy tässä vaiheessa sanoa, että kursseista on päässyt läpi vallan mainiosti, vaikka en ole kuin vilkaissut kirjojen sisältöä. Luennot ovat yleensä PowerPoint-esityksinä yliopiston verkossa, ja tämän lisäksi monilla kursseilla on omat muutamakymmensivuiset, yleensä suomenkieliset monisteet eli prujut.
Prujuja. Vasemmalta oikealle: matematiikan peruskurssi C, mat. pk. A, työturvallisuus kemian laboratoriossa ja fysiikan peruskurssi 3.
Ilman kirjoja siis tulee toimeen ja tenteistä päässee läpi, mutta jos pyrkii asioiden syvällisempään ymmärtämiseen, niin kannattaa kirjoja lukea. Englantilainen kirjallisuus (siis anglosaksisista maista peräisin oleva) on muutenkin siitä hienoa, että se kunnioittaa lukijan aikaa, kun taas suomenkielinen lukijan älykkyyttä. Eli siinä missä englantilainen kirjallisuus selittää asian mahdollisimman hyvin (joskus miltei kansantajuisesti), niin suomalainen töksäyttää asian niin kuin se on, ja loppu jää lukijan mietittäväksi.
Vielä yksi juttu... Löytyykö hyllystäsi MAOL-taulukot? Hyvä, koska sitä käytetään ahkerasti täälläkin. Vaikka se on suunnattu toisen asteen oppilaitoksille, niin peruskursseilla sitä käyttävät ahkerasti meidän lisäksi myös opettajat. Nyt fysikaalisen kemian luennoilla olemme tosin siirtyneet käyttämään järkälemäistä CRC Handbook of Chemistry and Physics -opusta, joka on vähän kuin MAOL-taulukot, mutta sisältää sellaiset 15 kertaa enemmän sivuja (175 vs 2661). Levoton tiiliskivi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti