Proffan kellarin viimeiset hetket

Proffan kellari lopettaa toimintansa tänään, joten oli pakko käydä vielä viimeisen kerran siellä eilen. Paikka oli tupaten täynnä, ja varmasti tänään on vielä pahempi tungos. Eräskin nainen kertoi tulleensa tuonne 15 vuoden jälkeen verestämään muistoja ja osoittamaan kunnioitusta paikalle. Ei ihme, että tällä viikolla baari on tehnyt kaikkien aikojen myyntiennätyksen.

Vaikka tunnelma oli haikeahko ja koskettavia puheita pidettiin, jaksoi baarin pitäjä Teppo hymyillä. Mutta kukapa ei hymyilisi tällaisessa paidassa?

Siinä on mies mitä mainioin.

Kiitos Proffan kellari, kiitos Teppo. Hyviä eläkepäiviä!

Amiksen tarina

Kirjoittelin ainejärjestölehteemme Tykkiin kertomuksen, joka kulki nimellä Amiksen tarina. Voitin siitä vielä leffalipunkin: arvonta suoritetaan kaikkien sellaisten kesken, jotka ovat lähettäneet lehteen jonkinlaisen kirjoituksen omaehtoisesti. Taisin olla ainut tällainen, heh!

Pitemmittä puheitta, kyseinen tekstinpätkä löytyy tästä:

Amiksen tarina

"Ei saakeli, onko tämä edes suomea!? 

Olemme matematiikan peruskurssi A:n ensimmäisellä luennolla vuoden 2014 syksyllä. Yliopisto-opinnot ovat alkaneet pari viikkoa sitten johdantoviikolla, joka oli melko silmiäavaava katsaus yliopistossa opetettavan tiedon tasoon. Luonnonyhdistekemiaan liittyvässä työohjeessa olleet hankalat yhdisteiden nimet vilkkuivat silmissä ja tahti oli kova, mutta kyllä niistä selvittiin. Johdantoviikko eskaloitui työn tulosten esittelyyn, joka pidettiin sekä kanssaopiskelijoille että opettajistolle Arc 1:ssä. Siitäkin selvittiin 

Mutta se matematiikka. En ollut tällaiseen matikkaan aiemmin törmännytkään. Summaa ilmaisevan ison sigman symboleja olin nähnyt vain joissain Wikipedia-artikkeleissa ja silloinkin sivuuttanut ne pikapikaa sinä paljon puhuttuna ”korkeampana matematiikkana”. Nyt dosentti Koppinen raapusteli niitä taululle ilmiömäisellä nopeudella, ja ainut asia mitä pystyin tekemään oli vain kopioida kaikki taululla näkyvä vihkooni ja selvitellä asioita laajemmin omassa rauhassa sitten kotona.

DEMOT 

Luentojärkytyksestä seuraava ihmetyksen aihe oli demot. Olin lukenut näistä jo etukäteen ja ne jännittivät jonkin verran, varsinkin kun matematiikkaa oli viimeksi ollut ammattikoulussa 7 vuotta sitten ja nekin prosenttilaskuja. Olen siis laborantti koulutukseltani. Toisen asteen yhtälöä en ollut ikinä laskenut, mutta amiksessa opettaja näytti sen kerran taululla ja sanoi että meiltä ei vaadita sen osaamista 

Voitte siis kuvitella, minkälainen kulttuurishokki tämä on ammattikoulupohjaisille opiskelijoille. En kuitenkaan jäänyt laakereilleni lepäämään yrittämättä, vaan aloin ihmettelemään niitä ja etsimään demoihin ratkaisuja Googlen avulla, prujustahan en ymmärtänyt mitään eikä siitä ollut mitään apua aluksi. En osannut vielä opiskella 

Tentti tuli vastaan sitten jakson vaihtuessa, ja pääsin siitä niukin naukin läpi. Siinä vaiheessa tajusin että eihän tämä nyt aivan mahdotonta olekaan. Peruskurssi B:n aikana kuulin myös sellaisista hienoista asioista kuin tenttitärpit, ja niiden voimalla vedin sekä B:stä että C:stä vitoset. A-kurssin kävin tenttimässä uudelleen kesällä ja sekin meni lopulta hyvin. Näiden kurssien jälkeen sisäistin mm. derivaatan, integraalin, matriisien, induktion ja muiden apuvälineiden idean. En mene vannomaan, että tulevatko ne takaraivosta kadulla vastaan tulevan kaverin pyytäessä apua laskuihinsa, mutta idea ainakin on selvillä. Lauseiden todistamisia en vieläkään osaa, enkä tiedä tulenko koskaan osaamaankaan; olen aivan idiootti sillä saralla 

Fysiikan peruskurssi 1:n sisältö oli matikan lailla aluksi aivan hirvittävää, ja demojen parissa vierähtikin aikaa aivan tuhottomasti. Peruskurssit menivät kuitenkin läpi ja sain jopa hyviä numeroitakin, lukuun ottamatta sähkö- ja magnetismiopin kurssia eli kakkosta, joka tuotti ongelmia jo alusta asti. Aihe oli täysin tuntematon ja se näkyi myös motivaatiossa, joka mateli pohjalukemissa. Asiaa ei auttanut yhtään se, että fysiikan peruskursseja täytyy käydä vain kolme neljästä, että saa sivuaineen matikasta ja fysiikasta täyteen (tähän tarvitaan tosin lisäksi vähintään yksi lisäsivuaine). Kakkoskurssin joulun alla tehty tentti meni penkin alle, mutta vuodenvaihteen jälkeen suoritettu uusintatentti tuotti tulosta, minkä tuloksena hirvittävin kurssi koko siihen asti rämmitystä yliopistotaipaleesta oli selätetty. 

Kemian perusteet oli melko lailla tuttua tavaraa, tosin molekyyliorbitaaliteoria, kompleksiyhdisteiden nimeäminen, liukoisuustulo ja muutamat muut asiat olivat uusia ja vaativat asiaan perehtymistä. Labrat sain pois lukujärjestyksestä ahotoimalla (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, AHOT) ne työhistorian ja ammattikouluopintojen perusteella, mikä oli todella mukava juttu ja jätti varaa sijoitella enemmänkin kursseja lukujärjestykseen. 60 opintopisteen tavoitteeseen päästiin ja ykkösvuoden päättyessä yliopisto-opinnoista jäi melko hyvä fiilis 

LAKKI KARVANOPILLA JA AMISVIIKSILLÄ

Kesällä perustimme kavereiden kanssa yhdistyksen, Anatis ry:n, joka on tarkoitettu meidänlaisille eli niille yliopisto-opiskelijoille, jotka eivät ole suorittaneet lukion oppimäärää tai siihen verrattavaa opintotasoa. Nimeä pohdittiin pitkään ja mietimme vaikka mitä, kunnes päädyimme ankka-sanan latinankieliseen yksikön genetiiviin, sillä koemme olevamme rumia ankanpoikasia. Hallituksessa meitä ankanpoikasia on kolme ja olemme saaneet kaikenlaista siistiä aikaan, mm. palkinneet hienolla paperidiplomilla kolme lukiottomien opiskelijoiden yliopistopolkua auttavaa tahoa ja myös kaksi sellaista tunaritahoa, jotka ovat laittaneet kapuloita rattaisiin tällä saralla. Lisäksi mietiskelemme ja suunnittelemme nyt omaa lakkiamme, sillä meiltähän ei valkolakkia löydy. Rouhea raksakypärä? Tai niin kuin blogini eräs anonyymi kommentoija heitti: lakki karvanopilla ja amisviiksillä?  

KAKKOSVUOSI – TAPPAVAA HENGITETTYNÄ 

Kesän jälkeen alkoikin sitten kakkosvuosi astetta rankemmalla tavalla, nimittäin virkamiesruotsilla, orgaanisen kemian aineopinnoilla ja muilla. Niistäkin selvittiin, vaikka ei kaikista välttämättä kunnialla, mutta selvittiinpä kuitenkin ja saatiin opintopisteet pussiin saleissa IX ja X täytettyjen kuponkien saattelemana.
Toisena vuotena alkoivat myös ensimmäistä kertaa harjoitustyöt laboratoriossa. Ensimmäinen työ oli tietokoneella tehtävä laboratoriotakin käyttöä vaatimaton mallinnus, mutta sen jälkeen oli aika iskeä kädet mutaan. Yliopiston laboratoriokäytännöt olivat hieman hakusessa, ja kun olin virittelemässä työohjeessa mainittua vesihaudetta, ohjeistettiinkin minut käyttämään alalaatikosta löytyvää linnunpesää, mikä on huomattavasti parempi ratkaisu!

Labrat lähtivät käyntiin sutjakkaasti ja ne olivat loppua kohden jopa mielenkiintoisia, kun alla oli pohjatietopankkina toimineet luonnonyhdistekemian ja spektroskopian kurssit sekä orgaanista kemiaakin jonkin verran. 

Kakkosvuoden keväällä alkoi epäorgaanisen, fysikaalisen ja analyyttisen kemian labrat, jotka olivat vieläkin mielenkiintoisempia. Yhdisteiden väriloisto ja -skaala on aivan omaa luokkaansa, tosin kannattaa pitää niiden kanssa mielessä samanlainen mentaliteetti kuin myrkyllisten eläinten kanssa: värikäs = vaarallinen. Herkullisen oranssin värisen kaliumdikromaatin käyttöturvallisuustiedotteessa lukee kaikkien syöpävaarojen ja muiden ohella näinkin huojentava tieto: ”H330: Tappavaa hengitettynä.” Kannattaa olla varovainen sen kanssa. Labrojen alkaessa kurssilla oli 86 opiskelijaa, maaliskuun lopussa meitä oli jäljellä enää kuusi. Pahimpina päivinä jouduimme hyppimään ruumismeren yli palauttaessamme avaimia harjoitustyöohjaajalle.  

Toisen vuoden opinnot ovat nyt loppusuoralla, ja tästäkin vuodesta on selvitty ja tavoitteeksi asetettu 60 opintopistettä tullee täyteen, kunhan fysikaalisen kemian aineopinnot A ja analyyttinen kemia menevät läpi. Fysikaalisessa tulee varmasti olemaan tiukat paikat, tosin sen tentti on ohi jo ennen kuin tämä lehti on päätynyt hyppysiisi. 

YLIOPISTON TASO 

Miten kuvaisin yliopistossa opiskelua pelkällä ammattikoulutaustalla? Havainnollistetaanpa asia tällaisella hassunhauskalla kelloradioajatusleikillä: 

Ammattikoulussa eteesi laitetaan kelloradio. Sinulle opetetaan ajan säätäminen ja radiokanavien haku. 

Yliopistossa sinulta odotetaan tiettyä pohjatietotasoa kelloradiosta. Laitteen toiminnasta kerrataan tietty osa, joka on aiemmin opittu lukiossa ja sen jälkeen aletaan käydä läpi, mistä kaikista materiaaleista radiot voidaan tehdä, mikä on ajan käsite ja miten sitä mitataan, ratkaistaan annettujen parametrien avulla mahdolliset aikadilataation aiheuttamat vääristymät kahden eri kelloradion välillä, luetaan syventävää tietoa sähkömagneettisesta säteilystä ja radioaalloista, opiskellaan matemaattinen malli ja polku, jolla radiosignaali muunnetaan kaiuttimista kuuluvaksi ääneksi, lasketaan kellon LCD-näytön polarisaatiosuotimen jälkeen läpäistyn valon intensiteetti alkuarvoon verrattuna, harjoitellaan laitetason JTAG-ohjelmointia, todistetaan että laitteen taajuuskorjain parantaa äänenlaatua ja tutkitaan kelloradion kellon ja radion käyttäytymistä eri olosuhteissa joko itse tutkien tai kirjallisuuteen nojaten. Kelloradiota ei välttämättä koskaan nähdä omin silmin, mutta yliopistosta valmistuttuaan opiskelija tietää kaiken siitä, mikä se on. 

Summa summarum amiksen yliopistopolusta: alku oli hankalahkoa, mutta nyt bisnekset menee hyvin ja kuntokin on vallan mainio. Taistelun alku on raakaa, mutta muutamien erävoittojen jälkeen huomaa, että on omaksunut jonkinlaisen tavan opiskella, ja tuo tapa jopa toimii. Ai niin, ja unohdin sanoa, että ennen kaikkea pitää kemian laitoksen pääsykokeestakin päästä läpi; amiksilla ei ole alkupisteitä, vaan sivistyksen määrä mitataan pelkällä pääsykoepistemäärällä.

Vuoden kuumottavin tentti ohi!

中文会话课的口语考试

Zhōngwén huìhuà kè de kǒuyǔ kǎoshì

Kiinan keskustelukurssin suullinen tentti

Vuoden kuumottavin tentti eli kiinan keskustelukurssin suullinen kahdenkeskinen jutustelutuokio opettajan kanssa on ohi! En ole mitään tenttiä jännittänyt koko lukuvuoden aikana yhtä paljon. Nyt on edessä vielä analyyttisen kemian tentti ja muutamat numeronkorotustentit vielä kesällä. Lääkiksen pääsykoekin siintää kolmen viikon päässä, mutta en ole ottanut siitä stressiä kauheasti. Onko se hyvä vai huono asia, en tiedä.

Nyt kun on taas hieman vapaa-aikaa, ehtii hieman harrastamaankin: aloitin kaverin kanssa nimittäin kuntosalilla käymisen. Homma lähti kuntolaitteiden käytön alkeet opettavalla Kuntosaliharjoittelun ABC -kurssilla, jonka neljästä kerrasta viimeinen on vuorossa ensi maanantaina. Kupittaan salille 10 kertaa kustantaa opiskelijalle 24 € eli 2,40 € per kerta, mikä on varsin huokea hinta.

Kemian kevät

Tänään alkoi Kemian kevät -niminen kemian laitoksen järjestämä ohjelmasarja, jossa puhujina ovat valmistuvat FM-vaiheen opiskelijat ja laitokset professorit. Ohjelma on nyt tänä vuonna hieman mielenkiintoisempaa kuin viime vuonna, kun ymmärtää edes hieman, mitä sessioissa puhutaan. Viime vuonnahan osaamistaso oli sen verran alhainen, että ykkösvuosilaisen pää meni aivan pyörälle puhutuista asioista.

Kolmesta neljään oli juominkeja ja syöminkejä: sipsiä, kaikenväristä limsaa, Elovena-patukoita ja -juomia ja Benecol-juomaa.

Kemian kevät jatkuu vielä huomisen ja torstain, ja torstaina ohjelma huipentuu iltakuudesta puoleenyöhön saakka kestävään iltajuhlaan.

Valmistuminen etuajassa mahdotonta

Kyselin tänään kemian laitoksen opintokoordinaattorilta, että onko mahdollista valmistua puoli vuotta etuajassa, jos tekee kandintutkielman kevään sijaan jo syksyllä, mutta tämä ei kuulemma onnistu kemian laitoksen opintojen ajoituksen vuoksi: keväällä on kursseja, joita ei voi suorittaa syksyllä ja kandiesitelmätkin pidetään vain keväällä.

Lunta!

Heräsin äsken, menin keittelemään aamukahvia ja kun vilkaisin ulos, piti oikein hieraista silmiä ja toljottaa maisemaa vähän aikaa. Turussa on yöllä näköjään tullut lumensatamisen vuorokausiennätys koko talvelta!

Fysikaalisesta läpi!

Maanantaina oli fysikaalisen kemian aineopinnot A:n tentti, johon valmistauduin erittäin, erittäin huonosti. En ole varmaan mihinkään tenttiin valmistautunut näin huonosti, mutta pääsin kuitenkin niukin naukin läpi ykkösellä. Luennoilla esitetyt asiat olivat hyvin hankalia sisäistää, enkä kokenut minkäänlaista motivaatiota opiskella ainetta, mikä näkyikin sitten tenttimenestyksessä.

No, ilmoittauduin uusintatenttiin ja lupasin itselleni opiskella aihetta.

Kiinan alkeiskurssi II:sta tuli vitonen, ja keskustelukurssin suullinen tentti on ensi viikon torstaina. Kurssilla on tullut hurja määrä uutta asiaa, ja uusia sanoja on useampi sata kappaletta. Lauserakenteet ovat tutuhkoja, mutta paljon on opittavaa sanoissa. Kurssi käsittää toimimisen jokapäiväisissä tilanteissa pankissa, hotellissa, ravintolassa, kaupassa jne.

Arvosanajakauma:

Eilen oli sähköinen tentti Mitä biotekniikka on? -kurssista. Osasin jonkin verran kysyttyjä asioita, mutta en mitään vitosta kyllä tule saamaan.

Tutkintotodistuksen häviäminen postissa - säilyykö hakukelpoisuus?

Tämä on esimerkiksi ammattikoulututkinnon perusteella yliopistoon hakevien pahin painajainen. Olet lukenut monta kuukautta pääsykokeisiin ja laittanut hakukelpoisuuspaperit (esim. tutkintotodistus) menemään postilla yliopistolle, mutta huomaatkin pääsykoepäivänä, että nimeäsi ei lue listalla. Lääketieteellisen pääsykokeeseen hyväksymisestä ei nimittäin tule minkäänlaista ilmoitusta siitä, että hakusi on hyväksytty. Worst case scenario olisi siis, että posti olisi hukannut lähetyksen tai yliopiston päässä olisi tapahtunut jonkinlainen kirjaamisvirhe. Mitä sitten tapahtuu?

Lähetin asiasta tänään sähköpostia yliopiston hakupalveluihin, josta vastattiin että hekin ovat sitä mieltä, että asiasta olisi hyvä tulla jonkinlainen ilmoitus. Kemian laitokseltahan laitettiin sähköpostia silloin, kun hain tänne, mutta lääkiksessä eivät vielä ole päässeet sinne asti.

Huojentavaa oli kuulla seuraava:

"Kokeisiin pääsyä ei keneltäkään estetä ja mikäli kokeen tehneen hakukelpoisuus on epäselvä, niitä kyllä pyritään selvittelemään."

Ei siis paniikkia, jos nimeä ei löydy listalta ja olet tehnyt kaiken oikein. Asian pystyy setvimään, tosin se varmasti kytee mielenperukoilla koko pääsykokeen ajan.

Kovaa asiaa: kylmä pallo ja lämmin pallo

Fysikaalisen kemian aineopinnot A, 1. demotehtävä:

Kaksi samantilavuista palloa on yhdistetty toisiinsa ohuella putkella (putken tilavuus voidaan jättää huomioimatta, pallot muuten suljettuja). Alussa molemmat pallot ovat samassa lämpötilassa 300 K ja sisältävät yhteensä 0,70 mol ideaalikaasua 1 bar paineessa. Toinen pallo upotetaan lämpöhauteeseen, jonka lämpötila on 400 K ja toinen pidetään edelleen 300 K lämpötilassa. Laske kaasun ainemäärä kummassakin pallossa sekä paine (mekaanisen) tasapainon asetuttua.

Alussa molempien pallojen parametrit ovat:

Sitten palloa B aletaan lämmittämään, jolloin parametrit muuttuvat.

Mekaanisen tasapainon asetuttua paine molemmassa pallossa on sama, mutta ainemäärät eri. Systeemin kokonaisainemäärä on kuitenkin sama kuin alkutilanteessa, joten

Kaavasta pV = nRT saadaan ratkaistua n, joten n = pV/RT. Sijoitetaan yhtälön oikeanpuoleinen osa yllä olevaan ainemäärien yhtälöön, mutta sitä ennen poistetaan vakioksi jäävät V ja R.

Sijoitetaan lukuarvot kaavaan, jolloin saadaan

Lasketaan palloissa olevat ainemäärät.

Pallossa B on täten 0,70 mol – 0,40 mol = 0,30 mol. Tämä käy järkeen, sillä lämpimämmillä molekyyleillä on enemmän liike-energiaa, joten ne aiheuttavat suuremman paineen astian seinämiin. Tässä tapauksessa molemmissa palloissa on kuitenkin sama paine, joten lämpimämmässä pallossa täytyy olla vähemmän molekyylejä, jotta ne aiheuttaisivat saman paineen astian B seinämiin kuin astiassa A olevat molekyylit astiaan A.

Anatis ry:n Michael Faraday- ja Myrtsi-palkinnot

Yhdistyksessämme Anatis ry:ssä meillä on yhtenä vuosittaisena tavoitteena antaa palkinnot sellaisille tahoille, jotka tavalla tai toisella edistävät koulutuksen saatavuutta hakijan taustasta riippumatta, tai jotka elitismistä tai sääntöbyrokratista johtuen vaikeuttavat yliopistoon pääsyä.

Seurasimme mediaa koko vuoden ja nimesimme tahoja, jotka ovat intressiemme puolesta ja vastaan.

Michael Faraday oli 1800-luvulla Englannissa vaikuttanut fyysikko, joka vaikutti ratkaisevasti sähkön käyttöönottoon teollisuudessa. Saavutuksistaan huolimatta Faradaylla ei ollut juuri lainkaan muodollista koulutusta, ja hän joutui vielä tunnustettuna tiedemiehenä kohtaamaan samaa elitismiä ja syrjintää kuin mitä jotkut lukion käymättömät yliopisto-opiskelijat saattavat kokea vielä tänäkin päivänä. Michael Faraday -palkinto myönnetään sellaiselle taholle, joka edesauttaa meidänlaisten opiskelijoiden polkua yliopistoon ja/tai yliopistossa.

Myrtsi-palkinto juontaa juurensa eräästä Helsingin yliopiston professorista, joka osoitti sivistymättömyytensä kohdatessaan jonkin muun kuin lukion käyneen henkilön. Yliopiston kirjastosta hän hääti ammattikoululaisen, kun tämä oli lukemassa siellä. Myrtsi-palkinto myönnetään siis sellaiselle taholle, joka haluaa laittaa kapuloita rattaisiin meidänlaisten opiskelijoiden yliopistopolkuun.

Alla palkinnot.

---------------------------------------------------------------------------------------

1. Turun ammatti-insituutin koulutuspäällikkö Olli Pietilä

Hänelle myönnettiin Michael Faraday -palkinto  hänen Helsingin Sanomissa 14.10. julkaistun erinomaisen mielipidekirjoituksensa perusteella, joka toimi vastineena Myrtsi-palkinnon saajan, Edvin Nurmion, mielipidekirjoitukselle.  Nykyisen koulutusjärjestelmämme eräs vahvuus on yhtenäinen jatko-opintokelpoisuus, ja heikentämällä tai luopumalla tästä  kokonaan ottaisi koulutusjärjestelmämme askeleen takapakkia.

2. Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Janne Varjo

Hänelle myönnettiin Michael Faraday -palkinto hänen Spotlight-ohjelmassa 14.12.2015 antamastaan haastattelusta johtuen. Lausunnossa Varjo ilmaisee huolensa siitä, että ammattikoululaisten jatko-opiskelumahdollisuudet heikentyvät lukiolaisiin verrattuna. Pointti on validi, sillä jo nyt ammattikoululaiset ovat selvästi altavastaajan asemassa yliopistoon hakiessaan siitä huolimatta, että ihmisiä olisi syytä ohjata kouluttautumaan mahdollisimman korkealle sitä mukaa kun suorittavan tason työt siirtyvät pois Suomesta.

3. Yrkesinstitutet Prakticum

Ruotsinkieliselle ammattikoululle, Yrkesinstitutet Prakticumille, myönnettiin Michael Faraday -palkinto sen johdosta, että he järjestävät ammattikoulussaan erinomaiset mahdollisuudet kaksoistutkintoon ja erityisesti pitkän matematiikan kursseihin. Matematiikka on keskeisessä osassa jatko-opinnoissa, ja lukion pitkä oppimäärä on yliopistossa helposti perusedellytys opinnoissa pärjäämiseen.

--------------------------------------------------------------------------------------

1. Edvin Nurmio

Tälle abiturientille myönnettiin Anatis ry:n Myrtsi-palkinto hänen 9.10.2015 Helsingin Sanomiin lähettämästä mielipidekirjoituksestaan johtuen. Ajatus lukioiden ja ammattikoulujen yhteistyöstä voisi toimia helposti lähinnä isommissa kaupungeissa, mikä taas asettaisi pienillä paikkakunnilla opiskelevat eriarvoiseen asemaan. Ammattikoulujen teoreettisten aineiden karsiminen puolestaan heikentää jatko-opiskeluvalmiuksia.

2. Turun ammatti-instituutti

Turun ammatti-instituutille myönnettiin Anatis ry:n Myrtsi-palkinto heidän toiminnastaan johtuen. Tietoomme on tullut,  että opisto on mahdollisesti jo 90-luvulta saakka kouluttanut opiskelijoita tietäen, että osa heistä hakee ja pääsee yliopistoon koulutuksen perusteella. Näillä ihmisillä ei kuitenkaan ole koulussa ollut  mahdollisuutta lukion pitkän matematiikan oppimäärään, mikä on ollut monessa tapauksessa ongelmallista ja joskus jopa ylitsepääsemätön este. Erityisesti tietojenkäsittelytiede on aiemmin hankkinut kyseenalaisen  maineen mm. tästä johtuen.

Ongelma on tiedossa ja tunnustettu yliopistossa, ja teilläkin on varmasti ollut  edes jonkinlainen tietoisuus siitä jo vuosia, eikä mitään näkyvää ole  silti tapahtunut. Kehotamme järjestämään opiskelijoillenne  mahdollisuuden suorittaa lukion matematiikan pitkä oppimäärä päiväopintoina, jotta heillä olisi paremmat lähtökohdat yliopisto-opintoja ajatellen.

-------------------------------------------------------------------------

Palkinnot ovat postitettu pahvidiplomeina, ja toivomme että Michael Faraday -palkinnon vastaanottajat ovat iloisia ja Myrtsi-palkinnon vastaanottajat miettivät toimintatapojansa.

Proffan kellari lopettaa

Ylioppilastalo A:n mennessä remonttiin myös Proffan kellari lopettaa toimintansa nykyisessä muodossaan. Yliopistolla tämä on suru-uutinen, sillä pubi on ollut tärkeässä roolissa opiskelijoiden arjessa jo neljällä vuosikymmenellä. Proffan kellari on virallinen paikka mennä juomaan tenttikaljat tai -viskit, mutta nyt kun sitä ei pian enää mahdollisesti ole, niin minnekäs sitten?

Proffasta on itselläni vain hyviä muistoja. Siilinjärveltä kotoisin oleva Proffan hyväntuulinen ravintoloitsija Teppo Toivanen on paras baarimikko ikinä.

http://yle.fi/uutiset/kampusbaari_proffan_kellari_lopettaa__se_on_ollut_tarkea_opiskelijoiden_kohtaamispaikka/8786218

Jutussa haastateltu kiinteistön omistaja, ala-asteluokkatoverini Jens Lönnqvist ei lämmennyt Proffan tilavuokran kompensaatioon siinä tapauksessa, että jos remontti venyy. Vaikka en tarkkoja yksityiskohtia asiasta tiedä, olen silti sitä mieltä, että Teppo teki oikean päätöksen.

Proffan kellarin viimeinen aukiolopäivä on 30.4.2016.

Poistokirjoja tarjolla Edun kirjastossa

Educariumin kirjastossa on aiemmin myyty poistokirjoja hintaan 1 €/kpl, mutta nyt näyttää siltä, että kirjoja voi poistaa maksutta. Näille omistettu hylly löytyy heti kirjaston alaovien vasemmalta puolelta, kun tullaan sisään. Sieltä hakemaan sitten tietoteoksia, jos kiinnostaa. Itse en löytänyt mitään mielenkiintoista.

Rehtoriston vierailu

Olin varmasti ainut LuK-vaiheen opiskelija rehtoriston vierailulla, joka pidettiin tänään kemian laitoksella. Ihme, ettei monia kiinnostanut, sillä tilaisuudessa annettiin hyvää tietoa niin laitoksen kuin opiskelijoiden arjenkin tulevaisuudesta.

Yksi hyvä juttu oli se, että sivuaineopiskelijoille tullaan jatkossa järjestämään 40 % vähemmän labroja kuin meille pääaineopiskelijoille. Syksyhän oli aivan hirveää, sillä töissä oli äärimmäinen tungos, eikä tilanne helpottanut nyt keväälläkään. Syksyllä taisi olla jopa niin, että kurssille otettiin huomattavasti enemmän opiskelijoita kuin olisi mahtunut.

Toinen juttu oli se, kun rehtori väläytti valmistautumaan henkisesti siihen, että kun Åbo Akademin Gadolinia-rakennus puretaan, ÅA:n kemian laitos saattaisi tulla yliopiston käytöstä poistuneen Juslenia-rakennuksen viereen. Tämä tarkoittaisi mahdollisesti sitä, että mekin siirtyisimme tähän uuteen superkemianlaitokseen. Ratkaisun puolesta puhuu se, että siirron jälkeen ÅA:n ja Turun yliopiston yhteistyö olisi saumatonta, mutta soraääniä tuli siitä, että kyseisen laitoksen tilavuokrat olisivat oletettavasti huomattavasti kalliimmat kuin nykyisen Arcanumin.

Rehtoristo ja opettajisto olivat huolissaan siitä, että miten sitouttaa opiskelijat kemian opiskeluun. He kertoivat huolensa siitä, miten kovien aineiden opettamista karsitaan ja yksinkertaistetaan nykyään lukioissa. Tuli näin myöhemmin mieleen, että jos kriisi uhkaa jossain vaiheessa toteutua, niin varsin motivoituneita opiskelijoita voisi löytyä ammattikouluista laboratorioalan perustutkintoa suorittamasta. Me laborantit olemme jonkinlaisia laboratorioalan osaajia valmistuttuamme, ja meiltä löytyy substanssiosaamista roppakaupalla. Se kuitenkin vaatisi sen, että ammattikoulussa motivoituneimmat opiskelijat suunnattaisiin opinto-ohjauksella harjoittelemaan kemian pääsykokeessa vaadittavaa luonnontiedeaineiden teoriapainotteisempaa puolta jo opintojen alkuvaiheesta lähtien, sillä kemian taso ylittää pääsykokeessa roimasti ammattikouluissa opetetun tason. Lisäksi esimerkiksi matematiikan taso voi tulla aikamoisena yllätyksenä ammattikoulusta yliopistoon siirtyneelle, niin kuin allekirjoittaneelle kävi.

Viikon alkuaine: helium (He)

Kemiallinen merkki: He
Järjestysluku: 2
Kategoria: jalokaasut
Ryhmä: 18
Jakso: 1
Lohko: s
Moolimassa: 4,002602 g/mol
Elektronia kuorilla: 2
CAS-numero: 7440-59-7
Olomuoto (NTP): väritön kaasu
Tiheys: 0,1786 g/l (0 °C, 101,325 kPa)
Sulamispiste: 0,95 K (-272,20 °C) (2,5 MPa)
Kiehumispiste: 4,22 K (-268,93 °C)
Kiderakenne: heksagonaalinen tiivispakkaus
Hapetusluvut: 0
Elektronegatiivisuus: tuntematon
Nimen alkuperä: Helios
Nimen tarkoitus: kreikankielinen nimi Auringolle; löytäjä päätteli heliumia löytyvän sieltä
Faktoja:
- väritön, hajuton, mauton, myrkytön ja inertti yksiatominen kaasu
- sulamis- ja kiehumispiste on yksi alimpia kaikista alkuaineista
- käytetään kryogeniikassa, syvänmerensukelluksessa, supermagneettien jäähdytyksessä (NMR-spektroskopia), heliumajoituksessa, ilmapallojen täytössä, ilma-aluksissa ja suojakaasuna
- heliumin sisäänhengityksen jälkeen ihmisen ääni muuttuu
- on toiseksi kevyin ja myös toiseksi yleisin alkuaine maailmankaikkeudessa
- suurin osa heliumista muodostui alkuräjähdyksessä, mutta heliumia valmistuu fuusioreaktioissa tähtien sisällä
- nestemäisen heliumin tiloja on kaksi - helium I ja helium II, joka on superfluidi

Nokia E90 -> Motorola Droid 4

Puhelimen käyttöjärjestelmä vaihtuu Symbianista Androidiin nyt ehkäpä lopullisesti. Nokia E90 palveli hienosti ja kyseessä on vieläkin käytettävyydeltään yksi parhaimmista puhelinmalleista, mutta nyt on aika hypätä taas takaisin kehityksen kelkkaan.

Olen pitkään katsellut uutta fyysisen näppiksen omaavaa puhelinmallia, ja kävikin ilmi että Jenkeissä näitä on tehtailtu melko huolella. Tilasinkin siis eBaysta kuntoluokitukseltaan B olevan Motorola Droid 4:n, joka saapui DHL:n kuljettamana torstaina. Laitteessa ei ole normaalisti valittavissa suomen kieltä, joten se piti rootata ja asentaa custom ROM, ja tätä ennen stock ROM piti vielä päivittää yhden version alemmas.

Puhelin on ollut käytössä nyt tämän pari päivää, ja olen ihan tyytyväinen. Käytettävyys on melko hyvä, kun käyttistä pystyy ohjailemaan myös nuolinäppäimillä. Skandinäppäimistön saa FinQwerty-ohjelmalla. Vielä pitäisi piirtää jollain tussilla tms. ä ja ö tuohon näppikseen.

Avautuvien kommunikaattoreiden aika tulee toivottavasti vielä joskus, mutta nyt mennään liukunäppiksellä.

Pelien pelaamiseen fyysinen näppis on aivan ässä. Pokémon FireRed lähti käyntiin melkein saman tien kun olin saanut hommat valmiiksi käyttöjärjestelmän kanssa. Upea laitos, eikä hintakaan ollut paha: 60 € sis. postikulut ja verot.

Dramaattinen kuva Symbianin vaihtumisesta Androidiin:

Fysikaalinen kemia A

Fysikaalisen aineopinnot A... Voi veljet! Tentti tulee olemaan todella, todella paha. Fysikaalisen kemian perusopinnoista sain viime vuonna kolmosen, ja tuntuu että tästä tulen pääsemään niukin naukin läpi, jos sitäkään. Analyyttinen kemia on toinen, ja nämä ovatkin viimeiset tentit tänä vuonna. Kaikki ei kuitenkaan ole pelkkää ankeutta, sillä fysikaalisen kemian opettaja on onneksi hauska tyyppi, sillä hän oli upottanut yhteen kalvoon lainauksen Tekkenistä! Demoissa on myös aina melko rentoa ja hauskaa, joskus jopa hulvatontakin menoa.