Eka päivä labrassa

Tänään tuli kemian laitoksen labra tutuksi ensi kertaa koko opiskeluaikana, jos lyhyitä tutustumiskäyntejä ei lasketa: suoritin ensimmäistä Kemian aineopintojen harjoitustyöt I -labratyötä, jossa aiheena on polyfenolien eristäminen kasvinäytteistä. Kyseinen työ kuuluu luonnonyhdistekemiaan, ja se jatkuu vielä ensi maanantaina ja jopa tiistaina. Vähän oli orpo olo, kun en tiennyt mistä mikäkin asia labrassa löytyy, mutta äkkiäkös asiat alkoivat lutviutumaan kun kyseli rohkeasti. Aloitin työn kymmeneltä ja sain päivän päätökseen neljältä laitettuani näytteet HPLC:n (high performance liquid chromatograph eli korkean erotuskyvyn nestekromatografi) analysoitavaksi. Laboratoriopäiväkirjaa kirjoitin niin kuin ammattikouluaikoina eli tarkasti ja huolellisesti, merkaten kaikki työvaiheet ylös. Noilta ajoilta tulivat myös kuin selkärangasta kaikki labrassa opitut taidot.

Töitä ennen on aina alkukuulustelu, jossa kysellään työstä erinäisiä asioita. Tämän alkukuulustelu kesti yllättävän kauan, mutta hyvin siitä selvisi. Jos kuulustelija huomaa, että asioita ei ole edes yritetty oppia, niin työtä ei välttämättä pääse tekemään. Kannattaa siis opiskella asiat.

HPLC-laite vasemmalla. Tietokoneessa on niinkin uusi käyttöjärjestelmä kuin Windows NT Workstation.

Kirjahankintoja AMK:sta

Mennessäni tänään kotiin hairahduin Lemminkäisenkadun ammattikorkeakoulun puolelle, jossa muistin olevan kirjaston. Joskus laboranttiopintojen aikana käväisin siellä kaverini kanssa, joten viime kerrasta on jo aikaa ainakin sen 10 vuotta. Muistot eivät ole kauhean selviä, mutta kirjasto taisi tuolloin olla samalla paikalla eli heti pääovien vieressä.

Kävelin "Ota mukaasi" -hyllyn luokse, jossa oli melko hyödyttömiä opuksia omaan hyllyyni, mutta kun olin jo luovuttamassa ja kävelemässä paikasta pois, tulikin vastaan poistokirjojen myyntilaari! Voi että, mitä sieltä löytyikään...

Matematiikkaa: Calculus a complete course
Fysiikkaa: Physics for scientists and engineers vol. 1 & 2 + järkälemäinen Serway Physics
Ohjelmointia: C++ ja olio-ohjelmointi

Hinta oli vaivaiset euron kappale; kyllä kannatti poiketa! Nyt ehkä tuo tällä hetkellä menevä atomi- ja molekyylifysiikan kurssikin lähtee paremmin liikkeelle, kun lueskelee modernin fysiikan saloja noista fysiikkaopuksista.

Etyynin värähtelytilat

Vähän spektroskopiaa. GaussView antoi etyynille eli asetyleenille seuraavanlaiset värähtelytilat. Osa on IR-aktiivisia, osa ei: IR-aktiivisuuteen vaikuttaa se, muuttuuko molekyylin dipolimomentti. Siniset nuolet ovat liikkeen vektoreita.

1. Dipolimomentti ei muutu = ei IR-aktiivinen

2. Dipolimomentti ei muutu = ei IR-aktiivinen

3. Dipolimomentti muuttuu = IR-aktiivinen

4. Dipolimomentti muuttuu = IR-aktiivinen

5. Dipolimomentti ei muutu = ei IR-aktiivinen

6. Dipolimomentti muuttuu = IR-aktiivinen

7. Dipolimomentti ei muutu = ei IR-aktiivinen

Vuosikymmenen paras selitys demoissa!

Eilen lineaarialgebran demoissa kuulin ehdottomasti vuosikymmenen parhaan selityksen. Opettaja pyysi opiskelijaa taululle, ja tämä meni sinne pyyhkimään taulua. Pian hän kuitenkin tuli pois sieltä ja sanoi:

"En voi tehdä tehtävää, koska en osaa käyttää liitua. Vihkoon osaan tehdä, mutta koskaan en ole tehnyt liidulla."

Oikeasti!? Demonvetäjä - niin kuin koko luokka - kummasteli hetken, mutta ei sitten äimistyksissään voinut muuta kuin osoittaa tehtävän toiselle opiskelijalle. Tuo on ikävä asia siitä, että kun selvästi kyseessä oli tekosyy, niin se asettaa muut opiskelijat erilaiseen asemaan. Jos olisin itse ollut demojen vetäjä, olisin selvittänyt asian juurta jaksain, että missä oikeasti on ongelma.

Pitäisikö yliopistoon saada liidunkäytön alkeet -kurssi?

Kiinan alkeiden opiskeluapuna Quizlet

Viime vuonna käytimme Quizletiä englannin kurssilla, mutta oikeastaan se tapahtui pakkopullamaisesti kun kävin vain katsomassa what all the fuss was about. Nyttemmin, kun alkoi kiinan ja ruotsin opiskelut, niin systeemin koko potentiaali on tullut esiin. Sillä pystyy opiskelemaan kieliä tehokkaasti, ja siksi käytinkin eilen tunnin opiskeluaikaa luodessani sinne ryhmät kiinan alkeiden luokan. Jos kiinnostaa opiskella, niin tervetuloa luokkaan! Löytyy sekä pīnyīn- että hànzì-versio opeteltavista sanoista.

https://quizlet.com/class/1862457/

Quizlet on siitä hyvä, että siinä on automaattinen ääntäminen sisäänrakennettuna, ja suomenkielisetkin sanat se puhuu melko selvästi.

Tein myös settejä ruotsinkielisten artikkeleiden uusista sanoista, jotka tulevat ennen pitkää vastaan ruotsin kurssilla.

Fuksit, piltit, beaanit, mitä näitä nyt onkaan?

http://info.edu.turku.fi/lauste/news/2004/alussa/lippis.jpg

Yliopistossa kutsutaan ensimmäisen vuoden opiskelijoita kaikilla hauskoilla nimityksillä. En ole itsekään vielä aivan kartalla näistä, sillä niitä löytyy aika montaa eri lajia:

Turun yliopisto

• beaani (osakunnat)
• piltti (matemaattis-luonnontieteellisten yleinen nimitys)
• nugetti (biokemia)
• fuksi (yhteiskuntatieteellinen, kasvatustieteellinen, teknilliset alat)
• fetus (lääketieteellinen)
• pupu (kauppakorkeakoulu)
• myös eka tai ykkönen

Muut:

• fuksi, phuksi, pHuksi (teknillinen korkeakoulu)
• mursu (Helsingin kauppakorkeakoulu)
• smurffi (Tampreen kauppakorkeakoulu)
• alfa (Helsingin lääketieteellinen)
• tappi (Helsingin farmasian tiedekunta)
• simppu (kadettikoulu)

On siinä rakkaalla lapsella monta nimeä kerrakseen! Fuksi tulee saksan sanasta fuchs, joka tarkoittaa kettua, mutta muiden syntyperää voi vain arvailla. Myöhempien vuosien opiskelijaa kutsutaan nimityksillä vanhempi tieteenharjoittaja ja osakunnissa civis.

Tämän hetken lukujärjestys (2. vuosi, 1. jakso)

No niin, nyt on kakkosvuosi polkaistu käyntiin. Jakso on jo hyvässä vauhdissa, ja nyt on viimeisetkin demoryhmätoiveet hyväksytetty opettajilla. Sain kaikki kurssit mahtumaan todella jämptisti lukujärjestykseen, ja jos yksikin demoryhmätoive olisi mennyt pieleen, olisi koko korttitalo romahtanut :D

Tällä hetkellä viikossa on luentoja ja demoja seitsemällä eri kurssilla, ja pahimmat päivät ovat tiistait ja torstait, jolloin opinahjossa kulutetaan penkkejä klo 8-18 ilman hyppytunteja.

Lukujärjestykseen pitää vielä mahduttaa aineopintojen harjoitustyöt (7 kpl), jotka vievät aikaa yhdestä neljään päivään per työ. En tiedä, miten niistä selviää, mutta katsotaan.

Lukujärjestyksessä näkyvä ruotsin kurssi on se pelätty virkamiesruotsi. Opettaja luennoi vain ruotsiksi, mutta on ollut jännä huomata, että kyllä sitä vain ymmärtää kaiken, mitä hän puhuu. En tajua mistä tuo ymmärrys kumpuaa, kun olen supisuomalaisessa ympäristössä kasvanut ja käynyt viimeksi vain ruotsin valmentavan kurssin viime vuonna, ja sitä ennen amiksen pakollisen ammattiruotsin kurssin :D

Toinen kovien tieteiden keskellä lokoisan levähdyspaikan tarjoava aine on kiinan alkeiskurssi, jossa opetusmetodi on vauhdikasta: opettaja kirjoittelee taululle kielioppia ja kyselee samalla oppilailta (jotka kokevat silminnähden kuumotusta!), että "mitenkä tämä sanotaan kiinaksi". Kurssilla opetuskielenä on englanti.

Tiistain ja torstain "iltavuorot" pitävät sisällään astrobiologian peruskurssin, jonka vetäjänä on vanha, sympaattinen pariskunta. Todella mukavan oloisia ihmisiä, ja aihe on erittäin kiinnostava, joskin luennoitsija tähdensi heti alkuun, että "astrobiologia ei ole ufoja" :D

Atomi- ja molekyylifysiikan ajattelin olevan melko helppoa, mutta kävikin myöhemmin ilmi, että kyseessä on kolmannen vuoden fyysikoille tarkoitettu kurssi, ja sisältökin on sen mukaista... Pelkkää kvanttimekaniikkaa, josta en tajua hölkäsen pöläystä. Opettaja on energinen ja hauska, ja vitsaili siinä virne naamallaan karttakeppiään puristaen, että jos ei ole käynyt kvanttimekaniikan kurssia tämän pohjaksi, niin sääliksi käy (ja nauru päälle). No mutta, challenge accepted!

Takinkääntöpäivä 9.9.2015

Tänään on takinkääntöpäivä hallituksen kaavailemille rajuille koulutukseen kohdistuville leikkauksille. Yliopiston päärakennuksen vieressä järjestettiinkin tempaus, jonne asiasta oli saapunut puhumaan professori Alf Rehn Åbo Akademista.

Takinkääntöpäivästä lisää:

https://www.facebook.com/events/1533382406922308/

https://takinkaantopaiva.wordpress.com/