Viikon kemikaali: fluorivetyhappo

Fluorivetyhappokohtaus Saw IV:ssä.

Viime kerralla puhuin rikkihaposta, joka on aikamoinen monsteri, mutta se ei ole mitään verrattuna fluorivetyhappoon (HF). Tämä happo on niin hurjaa tavaraa, että se syövyttää jopa lasia, ja sen vuoksi sitä onkin pidettävä erikoismuoviastioissa. Syövyttävyys ei tosin ole sen pahin puoli: kyseessä on kavala myrkky, johon koskeminen ei satu aluksi ollenkaan. Happo läpäisee ihon hetkessä, joten pelkkä ihon huuhteleminen ei riitä, vaan on mentävä lääkäriin. Tässä on ongelmana se, että oireet tulevat vasta myöhemmin. Happo alkaa reagoimaan veren ja kudosten kalsiumin kanssa, jolloin se voi johtaa sydänkohtaukseen vasta sitten, kun potilas on päästetty sairaalasta kotiin.

Koska HF alkaa syömään kalsiumia kehosta, happoon koskenutta kohtaa hoidetaan paikallisesti kalsiumglukonaattigeelillä ja sisäisesti kalsiumkloridi-injektioilla.

HF:ää käytetään yleisesti öljynjalostuksessa, metallien etsauksessa ja fluorin lähteenä esim. Teflonin ja jääkaapin kylmäaineiden tekemisessä. TV-maailmasta se on tuttua mm. Breaking badistä ja Saw IV:stä.

Fluorivetyhappoa Breaking badissä.

Sitten videota: HF syö lampun (maukas osa n. 2:48:n kohdalla)

Ensimmäinen LuK-työpäivä

Tänään alkoi LuK-työ (LuK = luonnontieteiden kandidaatti) pimeässä loistavan kyltin valmistus. Homma lähti käyntiin ensimmäisen seoksen uunituksella, joka on paraikaa meneillään ja kestää 48 tuntia. Lämmöt huitelevat 850 asteessa, joten kyllä siellä pöntössä reaktio jos toinenkin tapahtunee.

Äikästä nelonen

Kemialla voi valita äidinkielenkurssiksi teksti-, kielioppi-, oikeakielisyys-, kirjoitus- tai anglismikurssin. Oma valintani oli tarkkuutta ja kirjaimellisesti pilkunviilausta vaativa oikeakielisyyskurssi, jossa käytiin läpi suomen kielen pilkkusääntöjä, yhdyssanoja, sanaliittoja ja muita. Kielioppisäännöt ovat kiinnostaneet minua jo pitkään, ja siksi tämä kurssi menikin hyvin – mm. yhdyssanoja käsittelevästä välitentistä sain 42/42 8-)

Aivan kaikki välitentit eivät menneet niin hyvin, sillä yhdestä tuli kolmonen ja muista nelonen, joten arvosanaksi tuli sitten lopulta varsin oikeutetusti nelonen.

Arvosanajakauma:

In vitro -diagnostiikan perusteista numero

Kakkonen sieltä sateli laariin. Täytyy myöntää, että hieman korkeampaa numeroa odotin, mutta eipä auta itku markkinoilla, valmistautumiseni oli sen verran hataraa että en perehtynyt tentissä kysyttyihin aiheisiin tarpeeksi.

Tässä arvosanajakauma (palkkien päällä olevat numerot = ko. numeron saaneiden opiskelijoiden lukumäärä):

Nyt pitäisi sitten olla biokemian sivuaine kasassa. Johan sitä on jo tässä vuosien varrella räävitty kasaan niska limassa! :D

Viikon kemikaali: rikkihappo

Rikkihappo vs taulusieni

Päätin muuttaa Viikon alkuaine -sarja Viikon kemikaaliksi, koska alkuaineissa ei ole paljon mitään mielenkiintoista, ja voihan kemikaalina luetella sitten alkuaineen, jos sille päälle sattuu!

Sarja alkaa ihan normaalista rikkihaposta (H₂SO₄), joka on maailman eniten käytetty teollisuuskemikaali. Sitä tapaa myös esimerkiksi auton akuissa akkuhappona ja lannoitteiden valmistuksessa, ja laboratoriossa sillä on sitten taas ihan omat hommansa kaikenlaisissa synteeseissä ja analyyseissä.

Rikkihappoa tavataan myös happosateissa, ja se onkin yksi suurimmista happamoitumisen aiheuttajista.

Sitten siitä vaarallisuudesta. Sataprosenttinen rikkihappo on voimakkaasti syövyttävää, kirkasta, hajutonta ja todella raskasta ja melko viskoosia nestettä, joka syövyttää kaikkea; metalleja se syövyttää luoden vetykaasua, joka voi räjähtää kipinästä.

Olen työelämässä käsitellyt rikkihappoa aika paljon, ja tämä aine on yksi sellainen, mikä muistuttaa mielellään vanhasta sanonnasta "ensin vesi, sitten happo, muuten tulee käteen rakko", jos et ole varovainen. Jos kaadat vettä rikkihapon päälle, vesi alkaa kiehua saman tien ja roiskia happoa ympäriinsä; reaktio on nimittäin eksoterminen eli se luovuttaa lämpöä rutkasti.

Lopuksi muutama video: rikkihappo liuottaa tavaraa!

QWERTY-näppiksen rakentelua (Huawei P8 Lite)

Olen kyllästynyt siihen, että markkinoilta on hävinnyt hyvät fyysisen näppäimistön sisältävät puhelinmallit TÄYSIN. No, kun asian laita on tämän näköinen, niin ei siinä auta muu kuin alkaa itse tekemään. Projekti ei ollut kovinkaan kallis, joten suosittelen kaikille fyysisen näppiksen haluaville tällaista pientä näpertelyä! Itse selvisin 20 eurolla, mutta tällä hetkellä projektin selättää alle 30 €:lla. Tuleehan siitä ruma ja kolossaalisen suuri kuin mikä, mutta ainakin on sitten fyysinen näppis! :D

Puhelinmallina on Huawei P8 Lite, jonka kamera sattuu olemaan näppiskuorelle edullisesti tuolla kulmassa, jolloin kameran näkymää ei estä mitään, kun kuorta liu'uttaa.

Tarvikkeet:
Dremel tai muu pienoispora
Liimaa
Ruuvimeisseli

Hankinnat:
iPhone 6:n näppiskuori: ~18,50 € (itse tosin ostin AliExpressistä vielä kuukausi sitten 11 €:lla)
Huawei P8 Liten kuoret, 2 kpl, ~5 €
Skanditarrat, ~4 €

Aloitetaan, eli leikkaa skanditarrat irti ja laita ne esim. kuvassa näkyvällä tavalla.

Revi taustatarra pois, jolloin alta paljastuu ruuvit. Ruuvaa tuo päällikuori pois.

Tässä puhelin on jo sovitettuna P8 Liten kuoreen.

Kuoret tulevat hieman näppiksen yli, joten kuoria täytyy nyt hieman madaltaa. Dremelin pyörölaikka uppoaa muoviin kuin veitsi vanhaan mummoon.

Istuta iPhonen näppiskuori toiseen Huawein kuoreen ja tee pienellä poralla reiät samoihin paikkoihin. Ja muista ottaa Huawein kuoresta se alumiininen takalevy pois paksuntamasta kuorta.

Siisti Huawein kuoren reikiä hieman pienporalla ja katso, että saat istutettua ruuvit kuoren tasoon ja ruuvaa kuori sitten paikoilleen.

Laittele muutamat pisarat liimaa laidoiltaan dremelöityyn alakuoreen ja istuta näppis sitten siihen.

Se on sitten siinä! Nyt vaan tarvitaan se kännykkä. Kävin Elisa Shopitissa Turun Skanssissa ja pyysin että voisinko kokeilla, mutta heillä ei ollut moista sovituskappaletta siellä, eivätkä kuulemma voineet ottaa näytekappalettakaan siitä telineestä, koska muuten hälytykset olisivat pärähtäneet päälle. No, kaverillani on tällainen joten vaivaan häntä sitten!

Epäorgaanisen kemian porukka

Kuvan copyright http://inorganic.utu.fi/

No niin, tänään oli siis tuo LuK-työn alkuunpotkaisu työpalaverin muodossa kemian laitoksen kolmannessa kerroksessa. Kahvihuoneessa juteltiin työstä, ja tapasin koko epäorgaanisen kemian konkkaronkan siinä samassa. Mukavia tyyppejä koko kerros täynnä, täytyy sanoa. Oli kyllä ehdottomasti hyvä valinta. Kandiohjaajakin siinä sitten kyseli, että miksi valitsin epäorgaanisen linjan; vastasin, että asia oli selvä jo alusta asti kun tulin kemialle, kun entisessä työpaikassani Kemiralla mielenkiinto epäorgaaniseen kemiaan lähti liikkeelle noiden kolmen vuoden aikana. Mikään muu ei ole edes käynyt mielessä, vaan tämä epäorgaaninen on ehdottomasti ollut se, minkä tulen valitsemaan.