26.3.2016

90 km:n työmatka per suunta - hyvät ja huonot puolet

Muistelen lämmöllä työmatkojani Kemira Chemicalsille, jossa työskentelin laboranttina vuonna 2010 - 2013. Asuin tuolloin Urjalassa, ja kun emme voineet perhesyistä muuttaa, kävin joka arkipäivä töissä Äetsässä, 75 km:n päässä. Mistä sitten otsikon 90 km? No, Äetsään johtava tie menee lyhintä reittiä Urjalasta Punkalaitumen kautta, mutta se on hirvittävän mutkainen, pomppuinen, huono ja ennen kaikkea peurainen tie. Talvella sen ajamisessa siis kestää todella kauan ja on melko vaarallinen, sillä peuroja väistäessä kutsuu ojanpohja nopeasti, niin kuin miltei joka viikko Urjalan Sanomista sai lukea. Kesällä tuota tietä on mukava ajaa, kun Punkalaitumen jälkeen aukeava Punkalaitumenjoen laakso siintää edessä. Peuroja on silloinkin joka puolella, mutta ne on paremmin huomattavissa kun on valoisaa.

Kesäreitti. Kilometrimäärä on väärä, koska otin vain jonkun kohdan aloitus- ja lopetuskohdaksi.

Talvella valitsin siis isomman tien, ja matkaa tuli joka päivä se 184 km yhteensä. Tälläkin tiellä oli peuroja ja jouduin muutamaan otteeseen tekemään hätäjarrutuksen peuran eteen, mutta se ei ollut mitään Punkalaitumelle johtavaan tiehen verrattuna, jossa lokakuussa 2010 tein peurojen vuoksi keskimäärin kolme hätäjarrutusta viikossa. Inhottavia otuksia, olen yhden kanssa kolaroinut joskus vähän sen jälkeen kun olin saanut ajokortin, ei siis työmatkalla.

Talvireitti. Kilometrimäärä on väärä, koska otin vain jonkun kohdan aloitus- ja lopetuskohdaksi.

Aikaa isolla tiellä meni suunnilleen 1½ h (kesällä 1 h 15 min), mikä on sinänsä ihan mukava matka-aika. Matka sisälsi yhdet liikennevalot, joten matkan taittamisessa ei ollut juuri lainkaan ulkoisia tekijöitä. Siinä on kodin ja työn välillä sellaista pelkästään itselleen tarkoitettua "lepoaikaa", varsinkin kun Humppilan ja Huittisten välillä on 44 km:n suora, jossa ajetaan joko 100 km/h tai 80 km/h. Käyttöautona toimi uskomattoman luotettava ja löpöpihi Volkswagen Jetta 1.6D vuodelta 1989.





Kun joka arkipäivä oli ns. vapaa-aikaa auton ratissa yhteensä se 3 h, ehti siinä kuuntelemaan soittimesta kaikenlaista. Koska Jetassani ei radiota ollut, opiskelin japania ja kiinaa USB-muistitikulle tallennettujen äänitiedostojen avulla. Kuuntelin myös joka aamu edellisen päivän Ylen Aamupalan, ja kerran viikossa Parasta ennen- ja DJ Orion -setit.

Pitkä työmatka on myös siitä hyvä, että on mahdollisimman kaukana töistä, ja tämä oma matkani oli siitä hyvä, että se oli 90-prosenttisesti pelkkää rakastamaani maaseutua. Tässä pari kuvaa kyseiseltä reitiltä.

Ensimmäinen kevätsade vuonna 2012.

Ukkosmyrskyä pakoon vuonna 2012.

Näkymä Kokemäenjoelle Huittisten Ripovuorelta.

Usvainen pelto Punkalaitumella.

Lopuksi, kun muutimme Toijalaan, tuli työmatkasta 110 km pitkä eli ajelin 2 viimeistä kuukautta 220 km töihin ja takaisin.

Matkanteon huonoina puolina mainittakoon se, että kotiin päästyäni olin hetken aikaa melko väsynyt ajomatkasta. Toisena on se, että auton hajoaminen on huomattavasti hankalampi juttu kuin kaupungissa, sillä julkisia ei välttämättä kulje lainkaan valitsemallasi reitillä.

Tiivistettynä hyvät ja huonot puolet:

+ omaa aikaa
+ työpaikka (eli työasiat) kaukana
+ upeaa maaseudun lumoa (aamu-usvaiset pellot, järvensivut ja laaksot)
+ veroprosentti pieni (maksimaalisen hyödyn vuoksi kannattaa olla myös pihi auto, kuten oma 4,0 l / 100 km kuluttava Jettani)
+ kieltenopiskelumahdollisuus ajaessa

- ajon jälkeinen väsymys
- auton rikkoutuminen huono juttu maaseudulla
- polttoainekulut, jos vähänkin enemmän kuluttava auto

25.3.2016

Viikon alkuaine: vety (H)

Ajattelin alkaa pitämään tällaista viikon alkuaine -sarjaa blogissani. Listaan jokaisesta alkuaineesta tärkeimmät faktat ja numerot. Lista menee järjestyksessä: vety aloittaa sarjan.




Kemiallinen merkki: H
Järjestysluku: 1
Kategoria: kaksiatomiset epämetallit
Ryhmä: 1
Jakso: 1
Lohko: s
Moolimassa: 1,00794 g/mol
Elektronia kuorilla: 1
CAS-numero: 1333-74-0
Olomuoto (NTP): väritön kaasu
Tiheys: 0,08988 g/l (0 °C, 101,325 kPa)
Sulamispiste: 14,01 K (-259,14 °C)
Kiehumispiste: 20,28 K (-252,87 °C)
Kiderakenne: heksagonaalinen
Hapetusluvut: 1, -1
Elektronegatiivisuus: 2,20 (Pauling-asteikko)
Nimen alkuperä: hydrogenes
Nimen tarkoitus: vedenmuodostaja: vettä muodostuu, kun vetyä poltetaan
Faktoja:
- n. 75 % koko maailmankaikkeuden massasta koostuu vedystä
- kevyin alkuaine
- vetykaasu on erittäin helposti syttyvää: syttymisraja ilmassa 4 - 76 %

17.3.2016

Viimeinen labratyö

Niin kuin aiemmin totesin, ovat nämä aineopintojen harjoitustyöt II mielenkiintoisia. Nyt tämä hauskuus on kuitenkin loppu, sillä eilen sain tämän kymmenen työn sarjan päätökseen. Kyseessä oli epäorgaanisen yhdisteen cis- ja trans-muotojen valmistaminen ja niiden vertailu spektrometrisesti.

Näissä käytettiin hurjia aineita; tässäkin työssä käytetty kaliumdikromaatti (K₂Cr₂O₇) aiheuttaa perimävaurioita, ja käyttöturvallisuustiedotteessa seisoo tällaista:

H372 Vahingoittaa elimiä pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa.
H330 Tappavaa hengitettynä.
H314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.
H272 Voi edistää tulipaloa; hapettava.
H301 Myrkyllistä nieltynä.
H312 Haitallista joutuessaan iholle.
H317 Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion.
H334 Voi aiheuttaa hengitettynä allergia-tai astmaoireita tai hengitysvaikeuksia.
H340 Saattaa aiheuttaa perimävaurioita.
H350 Saattaa aiheuttaa syöpää.
H410 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.
H360Fd Saattaa heikentää hedelmällisyyttä. Epäillään vaurioittavan sikiötä.

Hauska aine. Kobolttiyhdisteet ovat myös toinen tällainen vähän hurjempi yhdisteluokka. Nämä menevät melkein kuin sademetsän hämähäkkien väritykset: värikäs = vaarallinen.

Kaliumdikromaatin, oksaalihappodihydraatin ja veden reaktio on muuten tällainen:


Työohjeessa tätä nimitetään siirapiksi.

Nyt pitäisi vielä vääntää työraportti tästä, jonka jälkeen kurssista sataa 4 opintopistettä laariin.

16.3.2016

Yliopistohaku alkoi!

No niin, nyt on taas sitten se aika vuodesta, kun tuhannet nuorukaiset laittavat kuumeisesti hakemusta menemään yliopistoihin. Palvelu löytyy sähköisenä Opintopolku.fi-sivustolta, ja tässä on linkki ohjeisiin:

https://opintopolku.fi/wp/fi/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yhteishaku/

15.3.2016

Yliopistohaku on taas ovella!

Yliopistohaku alkaa huomenna keskiviikkona 16.3. ja päättyy keskiviikkona 6.4. klo 15. Laitan jälleen tänäkin vuonna hakemuksen menemään lääketieteelliseen, mutta täytyy sanoa, että nyt nälkä ei enää ole aivan niin suuri kuin aiempina vuosina. Muiltakin hakijoilta olen kuullut samankaltaista juttua, ja syy tähän on se, että olemme jo niin pitkällä kemian opiskeluissa. Mutta aina sinne kannattaa yrittää. Motivaatiota syö myös varmasti se, että nyt kun yliopistoihin tulivat ensikertalaiskiintiöt, niin sinne on yhä vaikeampi päästä jos on ottanut opiskelupaikan vastaan vuonna 2014 tai myöhemmin. Opiskelunsa ennen vuotta 2014 aloittaneet ovat ensikertalaiskiintiössä, mikä on melko outo homma.

Viime viikolla oli epäorgaanisen kemian tentti. Kurssi oli melko mielenkiintoinen ja odotan saavani tentistä kolmosen. Ruotsin uusintatentistä tuli nelonen :) Hieno homma, nyt on suullinen ja kirjallinen molemmat 4/4.

EDIT: Sieltähän se epäorgaanisen tentin tulos tulikin: kolmonen. Nyt keskiarvoni on 3,50000000000000000000000000000000000000000... :D

22.2.2016

Hienoja yhdisteitä

Valokuva © Sinna Lampinen

Nyt on menossa kemian aineopintojen harjoitustyöt II, jossa tehdään fysikaalisen, analyyttisen ja epäorgaanisen kemian töitä. Nämä ovat mielestäni paljon näyttävämpiä kuin syksyn aineopintojen harjoitustyöt I:n työt. Nämä yhdisteet ovat värikkäitä, ja värikemiallisia reaktioita tapahtuu enemmän. Kuvan vihreä jauhe on kuparikloridin (CuCl₂) ja dietyyliamiinihydrokloridin (C₂H₅)₂NH · HCl välisen reaktion tuotetta eli bis(dietyyliammonium)tetrakloridokupraattia, [(CH₃CH₂)₂NH₂]₂[CuCl₄].

Tässä voitaisiin puhua jopa mediaseksikkäästä kemiasta, sillä tällaisia äärivärikkäitä yhdisteitähän näkee aina kaikissa kemiaa koskevissa videoissa :D Ne tehdään muuten yleensä vain näön vuoksi, joko indikaattoriliuoksilla tai värillisillä aineilla. Itsekin olin Pirkanmaan kemistiseuran tekemällä videolla kerran, ja minua pyydettiin kaatamaan natriumhydroksidia fenoliftaleiiniveden sekaan ja sitten sen jälkeen taas muuttamaan se suolahapolla takaisin värittömäksi. Työkaverini Sirkku sai kunnian mitata lusikalla veden sekaan kuparisulfaattipentahydraattia CuSO₄ · 5H₂O.

Laitetaan nyt linkkikin tuohon, vaikka noloa onkin :D Osuuteni alkaa about 9 minuutin kohdalta.



Gallupin tulokset

Sivun laidalla olevan gallupin tulokset ovat nyt valmiit. Melko suuri osa kävijöistä on koostunut yliopisto-opiskelijoista, mutta kaikkea muuta on mahtunut mukaan mukavasti. Ääniä tuli 84.



Laitoin galluppiin taas vuoden lisää.