27.4.2018

Liike-elämän kiina



Tänään oli viimeinen kiinan kielen tentti tältä lukuvuodelta, joka oli melko tiukka paketti. Syksy meni vaihdossa Shenzhenissä, jossa kielitaito kehittyi rutkasti, ja varmaan siksi tämän päivän bisneskiinan tentti tuntui todella helpolta. Kevät onkin ollut kahta kauheampi, sillä olen joutunut kirimään kemian opinnoissa, nyt kun puoli vuotta meni "hukkaan" Kiinassa. Tähtään siihen, että valmistun ensi vuonna, joten kiirettä pitää vastedeskin.

Bisneskiinan kurssi avasi paljon sitä, miten Kiinassa toimitaan liike-elämän tilanteissa. Kirjoitin taannoin postauksen paikallisen miljonäärin järjestämistä kesteistä, joissa asiat menivät juuri niin kuin kirjassa. Jos olisin opiskellut bisneskiinan kurssin ennen lähtöä, olisin luultavasti ymmärtänyt paremmin asioita tuolloin, mutta eipä tuo haittaa. Joka tapauksessa tärkeintä on, että pääsin mukaan rupattelemaan ja syömään tuon hienon porukan kanssa.

Kiinassa tervetuliaisjuhlat ja bisnestapaamiset ovat todella suureellisia tapahtumia, niin kuin postauksessani kerroin. Tuohon juhlaan, johon minut kutsuttiin, lennätettiin toiselta puolelta Kiinaa artisteja, esiintyjiä ja teuraslammas (!), vain yhden illan tähden. Rahaa oli palanut aivan uskomaton määrä ja tämän lisäksi paikalla oli seitsemän mediaa aina televisiota myöten.

Jäimme kiinan opettajan kanssa juttelemaan tentin jälkeen niitä näitä ja me molemmat olimme sitä mieltä, että kielen opiskelua tulee jatkaa, koska kieli unohtuu nopeasti. Tämä on totta, ja varsinkin kirjoitusmerkit häviävät mielestä aika nopeasti, jos kieltä ei pidä yllä.

Nyt opintorekisterissä on 60 opintopistettä kiinan kielen opintoja ja olen tyytyväinen, sillä jokaisen kurssin arvosana on 5. Kaikki luulevat, että kiina on vaikea kieli. Ei se oikeasti ole sen vaikeampi kuin mikään muukaan kieli, tosin se merkkien kirjoittaminen vaatii välillä kiukulla kirjoittamista, että jäävät päähän.

Ihmisillä aikuisiällä vakiintuu jonkinlainen kiinnostuksen kohde pidemmäksi aikaa. Eräs hyvä ystäväni on tehnyt itsestään piparkakkumestarin, joka leipoo keskiaika-aiheisia piparkakkuja ja häntä pyydetään milloin mihinkin esittelemään tätä taitoa. Itselläni on ollut kiinnostuksena hämähäkit, Rubikin kuutiot, älypuhelimet, koodaus ja muita tällaisia melko introvenrtihköjä juttuja aina pienen hetken, mutta nyt kiina on vakiintunut sellaiseksi, että sydän palaa isolla liekillä sen kanssa.

Kiinan jatkokurssi IV:n tulokset olivat tulleet tänään. Vitoseen pyrin ja vitosen sain :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti